Taiteen tuhoaminen on katutaiteilijan protesti

Ulkotaide saa jatkuvasti siipeensä. Kesän aikana otsikoihin päätyi monia julkisten taideteosten ilkivaltatapauksia. Nuorisotutkijan mukaan ilkivalta on usein hetken mielijohteesta tehtyä, mutta taustalla on protesti kaikille yhteisestä kaupunkitilasta.

kulttuuri
Kaadettu taideteos Kohti puhdasta maata
Raaseporissa kaadettiin J. O. Mallanderin massiivinen tiiliteos.Magdalena Holm

Jyväskylän julkisille taideteoksille tehdään jatkuvasti ilkivaltaa. Tilataideteoksesta varastettiin puolet Tampereella. Museokeskus yrittää keskustelemalla säästää Turun patsaat ilkivallalta. Ilkivalta maksaa Helsingille useita miljoonia euroja vuodessa.

Siinä vain muutama taidetihutöitä koskeva otsikko kesältä. Espoon modernin taiteen museon johtaja Markku Valkonen tietää oman kaupunkinsa tapaukset ja töhrijöiden arsenaalin: Espoon julkista taidetta on hänen papereidensa mukaan pilattu sprayserpentiinillä, spraymaalilla, tussilla, jauhesumutteella ja ruskealla mönjällä.

- Julkinen taide ei usein ole katsojilleen sisällöllisesti välttämättä aivan selvää. Ei tiedetä, miksi jokin muistomerkki tai veistos on pystytetty eikä olla selvillä siitä, mitä tarkoituksia taiteilijalla on ollut, Valkonen arvelee Radio 1:n Kultakuumeen haastattelussa.

- Sitten on tietysti se yksinkertainen seikka, että ne ovat niin helposti tavoitettavia, kenen tahansa tuhrittavissa. Tarkoitusta ei aina tarvitse siinä touhussa olla.

Espoossa taideteosten töhrijöitä ei ole jäänyt kiinni lainkaan.

- Havaintoja on ollut siitä, että asialla olisivat olleet nuoret, Valkonen kertoo.

Nuorisotutkija: Protesti katutaiteen lakaisemisesta

Nuorisotutkija Mikko Salasuo ajattelee, että suurimmaksi osaksi taideteoksia tuhotaan mielijohteesta. Graffitiharrastajillakin on oma sosiaalinen normistonsa, jossa lähtökohtaisesti taidetta ei töhritä.

- Se ei kuitenkaan päde kaikkiin ihmisiin, kaikkiin nuoriin eikä kaikkiin aikuisiin, Salasuo muistuttaa.

Taiteen polttamisen, rikkomisen ja sotkemisen taustalla voi olla vastamielenilmaus Stop töhryille -kampanjan kaltaisille hankkeille.

- Taideteokset ovat symbolisesti valtaväestön taidetta. Kun nuoret ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana joutuneet puristuksiin oman katutaiteen ja graffitien osalta, se (ilkivalta) voi toimia protestina sille, että heidän taidettaan ei saa laittaa näkyville.

Kaupunkitilan pitäsi olla kaikkia varten, Salasuo näkee. Taiteen tuhoaminen kuitenkin sotii tarkoitustaan vastaan.

- Ilkivalta häiritsee myös nuoria.

Mikko Salasuo epäilee, että esimerkiksi laillisten graffitiseinien myötä veistokset pysyvät koskemattomina.

- Toivon mukaan nuorille annetaan lisää laillisia mahdollisuuksia katutaiteeseen. Samalla ymmärretään, että vanhat taideteokset ovat hyvin arvokkaita ja niitä tulee vaalia, Salasuo sanoo.

Lähteet: YLE Uutiset