Valkokärpässientä syönyt kuoli Hämeenlinnassa

Valkokärpässientä syönyt nainen on kuollut maanantaina Hämeenlinnassa. Kanta-Hämeen keskussairaalassa on hoidettu myös kahta muuta valkokärpässienen aiheuttamaa myrkytystapausta.

Valkokärpässieni
Valkokärpässieni
ValkokärpässieniYLE

Murrosikäinen poika ja hänen äitinsä hakeutuivat sairaalahoitoon runsas viikko sitten. Poika on toipunut ja kotiutettu sairaalasta. Hänen äitiään hoidetaan edelleen, mutta hänkin on toipumassa, kertoo sairaalan johtajaylilääkäri Markku Järvinen.

Kolmen sienimyrkytyksen sattuminen sairaanhoitopiirissä on erittäin poikkeuksellista. Kaikissa tapauksissa aiheuttaja oli valkoinen kärpässieni.

Myös muualla Etelä-Suomessa on sattunut loppukesän aikana monta vakavaa valkokärpässienen aiheuttamaa myrkytystapausta. Potilaat ovat erehtyneet luulemaa valkokärpässientä herkkusieneksi.

Sienet erottaa esimerkiksi hajusta

Riihimäen seudun sienikerhon puheenjohtaja, sienineuvoja Erkki Holttinen muistuttaa, että samoilla kasvupaikoilla viihtyvän valkokärpässienen ja kuusiherkkusienen erottaa toisistaan muun muassa helttojen väri. Valkokärpässienen heltata ovat valkoiset ja herkkusienten tummat. Varmin kärpässienen tuntomerkki löytyy maan alta.

- Valkokärpässieni pitää nostaa kokonaan, ihan tyvestä asti maasta ylös. Siellä on varmin kärpässienten tuntomerkki eli tuppi josta sieni lähtee kasvamaan.

Toinen hyvä tuntomerkki on haju.

- Kuusiherkkusienessä niin kuin anisherkkusienessäkin on aniksen tuoksu ja minä en ole hyvää tuoksua koskaan valkokärpässienessä havainnut, sanoo Holttinen.

Sienten tuntemisessa parantamisen varaa

Valkokärpässieniä on tänä vuonna poikkeuksellisen paljon. Holttinen kuvaa näkyä kuusimetsissä kammottavaksi.

- En ole koskaan nähnyt näitä sanonnan mukaan valkoisen ruumisarkun värisiä sieniä näin paljon.

Sienineuvoja Erkki Holttinen on huolissaan siitä, etteivät ihmiset enää tunne sieniä. Erityisesti nuoret pitäisi saada sienimetsälle.

- Riihimäen seudulla teemme yhteistyötä muun muassa koululaisten kanssa ja viemme lapsia metsään. Vanhemmalle väelle järjestämme iltaisin opastettuja sieniretkiä, joissa on aina sieniopas mukana. Eikä missään tapauksessa pidä syödä ensi ja sitten alkaa varmistella oliko tämä sittenkään syötävä sieni.

Etelä-Suomen sienimyrkytysaalto on ollut erittäin poikkeuksellinen, sillä esimerkiksi Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa on koko 2000-luvulla hoidettu keskimäärin yhtä potilasta vuodessa ja joinakin vuosina myrkytystapauksia ei ole ollut lainkaan.

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Marrku Järvisen mielestä tiedottamista sienten turvallisesta käytöstä ja ja sienimyrkytysten mahdollisuudesta tulee tehostaa.

Lähteet: YLE uutiset