Muhevaa multaa jätelietteestä Metsäpirtissä

Helsingin veden Metsäpirtti Porvoon Kilpilahdessa on Suomen oloissa ainutlaatuinen paikka. Missään muualla maassa ei tehdä niin suuressa mittakaavassa jätelietteestä multaa.

Yle Uutisten artikkeliarkisto
Lietteen hygienisointilaite.
Metsäpirtissä on Suomen ainoa tulistetulla höyryllä toimiva lietteen hygienisointiyksikkö.

Asiasta tietämättömillä on usein vääriä mielikuvia Metsäpirtin toiminnasta. Toisin kuin monesti luullaan, alue ei ole mikään kaatopaikka eikä lietekasoissa esimerkiksi ole vessapaperia. Mädätetty liete, joka Metsäpirttiin tulee, on käsitelty hapettomissa tiloissa ja biokaasu on jo otettu talteen.

- Täällä ei ole mitään uloste ja lietekasoja. Viikinmäen jätevedenpuhdistamosta tuleva tavara on märkää, paksua savimaata, kuvailee Helsingin veden ympäristöpäällikkö Yrjö Lundström.

Metsäpirtti markkinoi tuotteitaan myös maatalouden käyttöön

Aiempina vuosikymmeninä turpeen kanssa biolietteestä kompostoitua tavaraa käytettiin viljalti maataloudessa. Fosforipitoisuudet sidottiin kuitenkin joitakin vuosia sitten EU-tukeen eli jos isäntä käytti jätelietteestä käsiteltyä ainesta pelloillaan, hän menetti tuet. Nyt fosforiliukoisuussäädöksiä on taas muutettu ja viljelijöiden on jälleen mahdollista käyttää maanparannuskomposteja eli turpeesta ja biolietteestä kompostoitua ainesta.

- Maanparannuskomposti ei ole valmista kasvualustaa, vaan maahan muokattuna siihen tulee kivennäismaaosuudet. Se on siis tarkoitettu maan rakenteen parantamiseksi, Lundström selittää.

Metsäpirtti kaipaa maanparannuskompostista käyttökokemuksia. Sitä tarjotaan tällä hetkellä maanviljelijöille ilmaiseksi.

Porvoo painii jätelietteen käsittelyn kanssa

Jotta jätelietteestä saadaan multaa, täytyy jätteenkäsittelyn olla pitkälle vietyä. Esimerkiksi Porvoossa on vain raakakäsittelylaitos ja sen jälkeensä jättämä raakaliete ei käy mullanjalostamiseen.

Tällä hetkellä Porvoossa Hermanninsaaren puhdistamossa syntyvä liete kuivataan linkoamalla ja kuljetetaan sen jälkeen Domargårdin jäteasemalle, jossa sen kompostoinnista huolehtii Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy.

Tilanne on kuitenkin nyt se, että Porvoon vesi ei todennäköisesti saa jatkolupaa kompostoinnin jatkamiselle Domargårdissa. Suunnitelmissa on kilpailuttaa lietteen loppukäsittely.

Lundström vinkkaa Porvoon vedelle, että kalkkikäsittely voisi olla hyvä vaihtoehto jätelietteen käsittelylle kestävämmän kehityksen kannalta. Kalkkikäsittelyssä investointikulut ovat pienet, ja kun jätelietettä ei ole mahdottomia määriä, ei sen käsittelykustannuksetkaan nousisi pilviin. Lopputuloksena olisi kuitenkin käyttökelpoista maanparannustavaraa.

Lähteet: YLE Helsinki/Reetta Arvila