Etukortti voi jatkossa kertoa myös kauppaostosten ympäristökuorman

Kuluttajat voivat jatkossa seurata ruokaostostensa hiilijalanjälkeä selvästi nykyistä helpommin. Suomalainen Climate Bonus -hanke on kehitellyt työkalua, jolla kuluttaja saa automaattisesti kaupan kassalta tarkan tiedon omien ostostensa ympäristövaikutuksista. Ruokaostokset muodostavat noin neljänneksen kotitalouksien hiilijalanjäljestä.

Kotimaa

Viiden suomalaisen tutkimuslaitoksen ja kuuden yrityksen yhteisprojekti on tältä erää päättynyt. Noin 30 pilottihankkeeseen osallistuneeseen kotitalouden ruokaostosten ympäristökuorma tallentui automaattisesti kun nämä asioivat kokeilussa mukana olleissa K-ketjun ruokakaupoissa.

Hanketta varten eri ruoka-aineiden ja -tuotteiden vaikutus ympäristöön laskettiin tarkkaan, tieto tallentui aina kassalla maksun yhteydessä. Hankkeesta on saatu positiivista palautetta ja sitä on tarkoitus jatkaa ja kenties laajentaa. Käytännössä on mahdollista, että esimerkiksi jokaiseen Plussa-korttiin liitettäisiin sama ominaisuus.

- Tässä mukana olleella kaupparyhmällä on jo ravintokoodi-järjestelmä, jossa saa kaikista ruoka-aineista ravintosisällöt. Periaatteessa saman tietojärjestelmän päälle voi rakentaa ilmastovaikutukset tallentavan järjestelmän. Tämä on tehtävissä, kertoo hankkeessa mukana olleen Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Ari Nissinen.

Nissinen muistuttaa, että omaa ilmastokuormaansa voi keventää suosimalla kotimaisia juureksia ja kausituotteita ja välttämällä esimerkiksi naudanlihaa ja riisiä.

Niin ikään hankkeeseen osallistuneen Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Petteri Repo pitää Climate Bonus -projektia uraauurtavana.

- Sitä on testattu pienellä porukalla, ja se toimii. On radikaali muutos, että asiakkaalle annetaan takaisin tietoa siitä, mitä hän on tehnyt ja kaupalle antanut. Ajatus on suorastaan kihelmöivä.

Ilmastotekoja ilman moraalisaarnoja

Tarkoituksena on myös kehitellä tapa palkita asiakkaat ympäristöystävällisestä ostoskäyttäytymisestä. Samalla myös kaupan tuotevalikoiman uskotaan heijastelevan asiakkaiden toiveita yhä tarkemmin.

Repo visioi myös, että samaa teknologiaa voisi käyttää esimerkiksi asumisen ja liikenteen päästöjen tarkkailuun. Hän uskoo myös, etteivät kuluttajien ympäristökuorman vähentämisessä pelkkä valistus ja lainsäädäntö riitä.

- Tässä kuluttajat pääsevät itse oppimaan sen sijaan, että joku kertoisi heille, miten tulee toimia. Tähän voi liittää jotakin leikkisää, kuten pelejä, tietojen vaihtoa keskenään. Jotain mikä saa mielenkiinnon pysymään yllä.

Kuluttajatutkijana Repo uskoo myös, että kauppa omaksuu jatkossa piirteitä sosiaalisista medioista ja verkkokaupoista. Ihmisten osallistuminen, sitouttaminen ja interaktiivisuus ovat jatkossa yhä keskeisempiä teemoja.

Nissisen mielestä Climate Bonus -järjestelmän vahvuus on automaattinen tietojen kerääminen, sillä seurannan kannalta on ongelmallista, jos tiedot omista ostoksista pitää syöttää tietokantaan itse jälkikäteen.

Hän myös uskoo, että lisääntyvä tieto omista kulutustottumuksista tuo mukanaan muutakin kuin tuskaa.

- Tuska varmaan ainakin osittain muuttuu toiminnaksi.

Lähteet: YLE Uutiset / Markus Tiittula