Saksa mitätöimässä natsijoukot pettäneiden tuomiot

Saksassa ollaan mitätöimässä tuomiot, jotka natsien sotilastuomioistuimet langettivat sodanaikaisesta maanpetturuudesta. Saksan liittopäivät käsittelee ensi tiistaina lakiesitystä, joka koskee arviolta 100 000 tuomittua.

Ulkomaat

Sodanaikaisesta pettuuruudesta tuomitut, heidän omaisensa ja historioitsijat ovat vaatineet tuomioiden mitätöimistä vuosikausia. Aikaisemmat yritykset ovat kaatuneet riittävän parlamenttienemmistön puuttumiseen, mutta nyt lakiesityksellä on kaikkien liittopäivien viiden puolueen tuki.

Aikaisemmin yleistä tuomioiden mitätöimistä ovat vastustaneet konservatiivit, joiden mielestä tapaukset pitäisi tutkia kukin erikseen.

Sodanaikaisesta petturuudesta tuomitut ovat ainoita natsihallinnon uhreista, jotka eivät ole vielä saaneet maineenpalautusta. Vuonna 2002 parlamentti kumosi aseistakieltäytyjien ja sotilaskarkurien tuomiot.

Oikeusministeriön selvityksessä arvioidaan, että natsien vuoden 1934 maanpetturuuslaki oli selvä sorron väline. Tuomion saattoi saada esimerkiksi, jos arvosteli Adolf Hitleriä, kohteli sotavankeja liian hyvin, auttoi juutalaisia pakenemaan tai piti hallussaan lehtisiä, joissa vaadittiin natsi-hallinnon lopettamista.

Kymmeniä tuhansia teloitettiin tai vangittiin

Historioitsijoiden Wolfram Wetten ja Detlev Vogelin mukaan natsien sotilastuomioistuimet tuomitsivat sotilaskarkuruudesta tai sodanaikaisesta maanpetturuudesta kuolemaan 30 000 ihmistä. Heistä 20 000 teloitettiin.

Noin 100 000 ihmistä tuomittiin vankilaan. Saksalaisten lisäksi tuomittujen joukossa oli itävaltalaisia, tanskalaisia, norjalaisia, romanialaisia ja luxemburgilaisia. Kaikilla tuomituilla oli rikosrekisteri, joten heidän oli vaikea löytää töitä.

Taistelua natsien sotilastuomioistuimissa tuomittujen maineenpalauttamiseksi on johtanut Ludwig Bauman, joka itse karkasi armeijasta vuonna 1942. Bauman sanoo paenneensa, koska tunsi sympatiaa natsien uhreja kohtaan ja huomasi sodan rikollisen ja kansanmurhaluonteen.

Bauman jäi kiinni jo päivä pakonsa jälkeen ja tuomittiin kuolemaan. Varakkaan isänsä ansiosta hän kuitenkin vältti tuomion ja tuomittiin 12 vuodeksi vankeuteen. Hänet lähetettiin itärintamalle rangaistuspataljoonaan.

Bauman sanoo uskoneensa, että sodan päätyttyä heidän tekojansa arvostettaisiin. - Sen sijaan meitä solvattiin pelkureiksi, rikollisiksi ja pettureiksi sekä uhkailtiin, nyt 87-vuotias Bauman kertoo.

Vuonna 1990 hän perusti natsien sotilasoikeuden uhreja puolustavan yhdistyksen ja on sen jälkeen taistellut heidän tuomioidensa mitätöimiseksi. Bauman aikoo istua tiistaina liittopäivillä seuraamassa kampanjansa menestyksekästä päätöstä.

Myös Itävallassa käydään samanlaista kampanjaa natsien sotilastuomioistuinten tuomioiden kumoamiseksi.

Lähteet: AFP, YLE Uutiset