1. yle.fi
  2. Uutiset

Lepakonpuremia ei katsota läpi sormien

Hyks aloittaa rokotussarjat aina, kun on pienininkin epäily, että henkilö on saanut saada lepakon pureman. Helsingin Auroran sairaalassa näin tehtiin viimeeksi viime viikolla.

Yle Uutisten artikkeliarkisto
AP Graphics Bank

Elintarvikevirasto Evira kartoittaa parhaillaan lepakkoraivotaudin leviämistä. Tutkijoiden mukaan on mahdollista, että tartunnan saaneita eläimiä voisi esiintyä myös Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla.

Lepakoiden purematapauksiin suhtaudutaan aina vakavasti, koska rabies on tappava tauti. Ongelmalliseksi tapauksen tekee se, ettei taudin leviämistä voida juurikaan estää.

Elokuu toi tietoon Suomen ensimmäiset lepakkoraivotautitapaukset, kun kaksi lepakkotutkijaa joutui vesikauhuisen vesisiipan puremiksi Turussa. Mahdollisuudet laajempaan esiintymiseen ovat olemassa muun muassa siksi, että Helsingissä esiintyy yhdeksän lepakkolajia maamme 11 lajista.

Evira kartoittaa taudien leviämistä

Elintarvikevirasto Evira on ottanut tehtäväkseen selvittää, kuinka laajalle lepakkojen vesikauhu on levinnyt. Erikoistutkija Miia Jakava-Viljanen pitää mahdollisena, että sairastuneita eläimiä voi löytyä laajemmaltakin alueelta. Hän kertoo, että tautikartoitus keskittyy kuolleena löydettyihin ja oudosti käyttäytyviin eläimiin. Näitä sattaa olla myös Uudeltamaalla ja pääkaupunkiseudulla.

- Niin kauan kun ei ole tutkittua tietoa, niin asiaa ei voida pois sulkea. On hyvin todennäköistä ja mahdollista, että raivotautitapauksia löytyy myös muualta Suomesta, totaa Jakava-Viljanen.

Vaikka lepakko on lentävä eläin, tauti ei silti leviä niin nopeasti ja niin laajalle kuin saattaisi luulla. Erikoistutkija Jakava-Viljanen huomauttaa, ettei satojen kilometrien laajuisista leviämisalueista ei voida puhua, koska lepakko on hyvin paikkasidonnainen eläin. Taudin torjunta on kuitenkin vaikeaa.

- Nisäkkäille on rokotteita ja mahdollisuus estää taudin leviämistä ja karsia tartuntatapauksia. Lepakkojen suhteen tätä mahdollisuutta ei ole. Ainoa keino on tiedottaa taudin leviämisestä sitä mukaa kun uutta tietoa saadaan, toteaa erikoistutkija Jakava-Viljanen.

Rabies on tappava tauti

Terveyskeskukset ja lääkärit suhtautuvat vakavasti kaikkiin epäiltyihin lepakonpuremiin, sanoo Hyksin osastoylilääkäri Asko Järvinen Auroran sairaalasta.

- Tämmöisessä tapauksessa täyttyy aina selvittää vesikauhuriski. Jos siihen on pieninkin mahdollisuus, niin silloin täytyy käynnistää rokotussarja, koska tauti on käytännössä tappava. Muuta hoitoa tautiin ei ole.

Järvisen mukaan hoitoon hakeutumisissa ei näy suoranaisia viitteitä siitä, että lepakot olisivat tänä kesänä olleet aikaisempaa ärhäkämpiä. "Syytä epäillä" -tapauksia tulee esiin silloin tällöin, viimeeksi viime viikolla, jolloin hoidettavaksi tuli Länsi-Helsingissä sattunut tapaus.

- Itse en ole nähnyt ainuttakaan lepakonpuremaa, en edes muista milloin olisin viimeksi kuullut, että olisi jouduttu lepakonpuremaa edes miettimään. Mitä ilmeisimmin lepakon ja ihmisen kohtaaminen tällä tavoin on sangen harvinaista.

- Jos katsoo asiaa lääkärin vinkkelistä, niin en ole törmännyt koko infektiolääkäriurani aikana yhteenkään Helsingissä tapahtuneeseen lepakonpuremaan, että se riski on kyllä äärimmäisen pieni, muistuttaa osastoylilääkäri Asko Järvinen.

Järvisen mukaan suurimassa vaarassa ovat henkilöt, jotka harrastuksen tai työn kautta ovat tekemisissä lepakkojen kanssa. Ensimmäinen kuolemaan johtanut tapaus sattui Suomessa vuonna 1985, jolloin tautiin menehtyi lepakkotutkija.

Lähteet: YLE Helsinki/ V-V Leppälä

Lue seuraavaksi