Viranomaiset pelkäävät suurta merionnettomuutta Helsingin edustalla

Uudellamaalla pelastusviranomaiset kaipaavat kipeästi uudenlaista kalustoa merionnettomuuksien varalle. Nykyisillä liikennemäärillä suuronnettomuuden mahdollisuus on aiempaa suurempi.

Kotimaa
Merivartioston pintapelastaja valmiina laskeutumaan helikopterista.
Merivartioston pintapelastaja valmiina laskeutumaan helikopteristaYLE / Anna Eksymä

Vuorokaudessa Suomenlahdella saattaa risteillä tänä päivänä yhteensä 400- 500 alusta. Öljytankkereiden, matkustaja-alusten ja tavaraliikenteen määrät kohoavat vuosi vuodelta. Samalla lisääntyy erilaisten onnettomuuksien todennäköisyys. Myös alusten koko kasvaa jatkuvasti ja esimerkiksi jopa 8 000 matkustajaa kuljettavat risteilijät ovat jo iso haaste pelastajille.

Vakavilta onnettomuuksilta on säästytty

Vaikeimpia onnettomuuksia ovat alusten yhteentörmäykset, laivatulipalo sekä mittava öljyvuoto. Pienet yhteentörmäykset, tulipalot ja vuodot ovat vesiliikenteen arkipäivää ja ne pystytään hoitamaan nykyisellä kalustolla.

Suurempien onnettomuuksien varalle Itä-Uudenmaan, Länsi-Uudenmaan ja Helsingin pelastuslaitokset tarvitsevat uusia isompia pelastus- ja öljyntorjuntaveneitä, nykyistä kookkaampia öljypuomeja ja koulutusta. Suomenlahden rannikkoalueen pelastuslaitokset tarvitsisivat pelkästään valmiustason ylläpitämiseen ja koulutukseen seuraaville kolmelle vuodelle lisää 11 miljoonaa euroa.

Osan pelastuslaitosten kustannuksista maksavat kaupungit. Merkittävä tuki öljyntorjunnalle on Öljynsuojarahasto. Vaatimuksena onkin nostaa nykyistä ympäristöministeriön alaista aluksilta perittävää öljysuojamaksua moninkertaiseksi.

Yhteistoimintaa harjoitellaan vuosittain

Viranomaisten välistä toimintaa onnettomuustilanteissa on hiottu saumattomaksi koko 2000- luku. Merivartioston ja pelastuslaitoksen lisäksi onnettomuuden hoitamiseen osallistuu lukuisia muita toimijoita, kuten ympäristökeskus, vapaaehtoiset meripelastusseurat, rakennusvirasto ja liikuntavirasto.

Lähteet: YLE Helsinki / Anna Eksymä