Espoo ei lämpene joukkoliikenteen alennuksille

Helsingin kaupunginhallitus esitti viime viikolla, että seudulla pitäisi pyrkiä hintojen puolittamiseen. Sekä Espoossa että tulevan seudullisen liikenneyhtymän johdossa nähdään pikemminkin nostopaineita.

Kotimaa
YTV:n uusi matkakortti
YTV uusi matkakorttinsa.

Pääkaupunkiseudulla ei innostuta ajatuksesta joukkoliikenteen hintojen puolittamisesta.

Helsingin kaupunginhallituksessa uskotaan, että tällä keinolla jotta joukkoliikenteen käyttö kasvaisi entisestään.

Taloustaantuman takia hinnoissa on pikemminkin nostopaineita.

Espoossa on neuvoteltu ensi vuoden joukkoliikennebudjettia YTV:n kanssa. Teknisen toimen johtaja Olavi Louko epäilee alennuksia, koska jo ensi vuoden hintalappu on muodostumassa odotettua noin 5 miljoonaa euroa kalliimmaksi.

– Juuri nyt nousupaine lipunhintoihin näyttää olevan kova. Lisäksi joudutaan harkitsemaan jopa palvelutason laskua.

Joukkoliikenteen uuden sateenvarjon alla ei viisasten kiveä alennuksiin

Vuodenvaihteessa uusi Helsingin seudun liikenteen kuntayhtymä kokoaa YTV:n ja HKL:n saman sateenvarjon alle.

Vuodessa seudun liikenne maksaa noin 500 miljoonaa euroa, joka jakautuu puoliksi kuntien ja matkustajien maksettavaksi.

Helsingin seudun liikenteen hallituksen puheenjohtaja Timo Jaatinen (Kok.) ei usko, että kunnilta löytyy tällä hetkellä rahoja alennusten rahoittamiseen.

– Ensi kuulemalta ajatus kuulostaa hyvältä, mutta kyllä esityksestä puuttuu taloudellinen pohja. Näen sen enemmänkin poliittisena kannanottona kuin realistisena ehdotuksena.

Myös Jaatinen pelkää, että jos joukkoliikenteen tulotaso tippuu, palvelutasoa on vaikeaa pitää yllä nykyisen kaltaisena.

– Jokainen vuoro maksaa, ei ole olemassa ilmaista tai puoli-ilmaista joukkoliikennettä.

Helsingissä SDP ja Kokoomus eripuraisina alennuksista

Keskustelu alennuksista alkoi viime viikolla kun Helsingin kaupunginhallitus esitti, että hintojen puolittamiseen pitäisi pyrkiä "pitkällä aikavälillä".

Kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Arto Bryggare (SDP) uskoo, että jopa 4-5 vuodessa voitaisiin päästä tavoitteeseen. Rahoitus voisi hänen mukaansa hoitua valtion joukkoliikennetuen kasvattamisella, ruuhkamaksuilla ja kuntien osuuden kasvattamisella.

– Kuntien pitää priorisoida asioita, Bryggare katsoo.

Kaupunginhallituksessa asiassa alakynteen jääneen Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtajalla Laura Rädyllä arvojärjestys on erilainen.

– Meidän prioriteettijärjestys on hoitaa verovaroilla kohtuuhintainen joukkoliikenne ja sitten hoitaa vanhoja ja sairaita ja kaikkia muita apua tarvitsevia, Räty painottaa.

Lähteet: YLE Helsinki / Ville Mättö