Uusi näkökulma Suomen historiaan

Suomalaisen historian uusin päivitys purkaa nuijasodan ja luterilaisen historiankirjoituksen myyttejä. Historiankirjoittaja Mirkka Lappalaisen tuore kirja Susimessu käsittelee 1590-luvun kriisiaikaa Pohjolassa.

kulttuuri
Mirkka Lappalainen
Mirkka LappalainenLaura Malmivaara

Lappalaisen teos tuo historiankäsitykseemme nykypäivän tutkimuksen näkökulmia ja purkaa 1800-luvun historiankirjoituksen myyttejä.

- 1800-luvulla Suomelle luotiin kansallinen menneisyys, joka sai kirkkohistoriallisen painotuksen. Uskonpuhdistuksesta annettiin varsin suoraviivainen kuva ja kohotettiin menneisyydestä Agricola ja hänen merkitystään kovasti korostettiin. Samalla nostettiin unohduksen alhosta nuijasota, josta tehtiin suomalaisen vapaan talonpojan kapina sortajaa vastaan, toteaa Mirkka Lappalainen.

Molemmat myytit ovat eläneet sitkeästi historiankirjoituksessa ja yleensä historiakulttuurissa. Lappalainen pyrkii uudessa kirjassaan purkamaan näitä myyttejä rajulla kädellä.

Suomen erilainen historia

Lappalaisen mukaan sisällissota olisi saattanut hajottaa valtakunnan ja repiä Suomen ja Ruotsin irti toisistaan jo 1500-luvun lopussa. Silloin Suomi olisi liitetty osaksi Puolaa; Ruotsi ja Suomi olisivat edelleen katolisia maita.

- Haluaisin osoittaa, ettei nuijasota ollut niin merkittävä tässä sisällissodassa, jossa oli kyse paljon suuremmista asioista, sanoo Lappalainen. Nuijasota oli suomalainen talonpoikaiskapina ja vain pieni osa suurempaa sisällissotaa.

Mirkka Lappalaisen mukaan sisällissodan todellinen merkitys piilee siinä, miten tärkeä vedenjakaja se on ollut Suomen ja Ruotsin historiassa.

- Jos olisi käynyt toisin, jos itse asiassa todennäköisin vaihtoehto olisi toteutunut tämän epätodennäköisimmän vaihtoehdon tilalle mikä nyt tapahtui, niin meidän koko Pohjolan historia olisi näyttänyt ihan toisenlaiselta, väittää Lappalainen.

Historiankirjoituksessa on Mirkka Lappalaisen mukaan kysymys aina näkökulmista ja painotuksista. Susimessu-teoksen avulla kirjailija yrittää tuoda historiankirjoitukseen 2000-luvun näkökulman 1800-luvun näkökulman tilalle.

Lähteet: Radion kulttuuriuutiset / Lisa Enckell