Ompelulanka keksittiin jo luolassa

Georgiasta on löydetty maailman vanhimmat tunnetut ihmisten hyödyntämät tekstiilikuidut. Yli 34 000 vuoden takainen pellavalanka oli mullistava keksintö esivanhemmillemme, jotka olivat tuolloin juuri levittäytymässä Eurooppaan. Tätä ennen vanhimmat tunnetut merkit langan käytöstä olivat Tshekistä 28 000 vuoden takaa.

kulttuuri

Kivikauden georgialaisten pellavankäytöstä jäi pieniä jälkiä varhaisten ihmisten asuttamaan luolaan, josta ne löytyivät yhdysvaltalaisen Harvardin yliopiston johtamissa tutkimuksissa. Mukana oli myös georgialaisia ja israelilaisia arkeologeja ja paleobiologeja.

Ofer Bar-Yosef Harvardista aloitti luolan tutkimukset vuonna 1994 ja on sen jälkeen palannut paikalle joka vuosi. Hän kertoo ryhmänsä etsineet tietoa siitä, mistä varhaiset metsästäjä-keräilijät hankkivat ruokansa, millaisia kivi- ja luutyökaluja heillä oli ja miten he mahtoivat koristautua.

Pellavakuitujen löytyminen kaikkein vanhimmista kaivuukerroksista oli mahtava yllätys, Bar-Yosef sanoo. Aiemmin kuituja oli paljastunut 13 000 ja 21 000 vuotta vanhoista kerroksista.

Kuidut merkit löytyivät tutkimuksissa, joissa varsinaisesti etsittiin puiden siitepölyjäämiä. Niistä haluttiin selvittää lämpötilojen vaihtelut, jotka noina vuosituhansina vaikuttivat ihmisten elämään.

Vaatteet maatuivat, saumoista jäi jälki

Osa löytyneistä kuiduista on kierteillä, mikä viittaa köysien valmistamiseen. Osassa on jälkiä muista kasveista saaduista väreistä.

- Villipellavan kuitujen hyödyntäminen lisäsi ihmisten liikkuvuutta ja mahdollisuuksia säilyä hengissä vuoriston ankarissa oloissa. Langan ansiosta he saattoivat ommella eläinten nahoista vaatteita ja kenkiä sekä laukkuja elintärkeiden tarvekalujensa kantamiseen, Bar-Yosef sanoo.

Eloperäinen aine hajoaa luonnossa yleensä varsin nopeasti, joten vaatteet ja muut varusteet ovat kadonneet kauan sitten. Jäljelle jääneet ompelukuidut ovat nähtävissä vain mikroskoopilla.

Lähteet: YLE Uutiset