Itämeren rantaroskat lasketaan

Muovikasseja, tölkkejä, tumppeja ja oudompiakin asioita tarttuu haravaan, kun tutkimuspartiot raivaavat Itämeren rantoja. Mistä roska tulee ja paljonko sitä on, sitä selvitetään nyt ensimmäistä kertaa.

luonto
Hylätty muovinen juomapullo kaislan ja räjähdelangan keskellä uimarannalla.
Yle

Itämereen päätyvien roskien alkuperää selvitetään ensimmäistä kertaa järjestelmällisesti neljän maan rannoilla. Suomessa roskat kerätään ja tilastoidaan seitsemältä rannalta itäiseltä Suomenlahdelta Saaristomerelle. Perjantain jäätävässä tihkusateessa roskia noukittiin Helsingin Pihlajasaaresta.

Itämeren ongelmista kipein on rehevöityminen, mutta roskaantuminen tulee pian perässä. Roskaantumisen laajuutta ja mereen päätyvän jätteen alkuperää ei kuitenkaan ole vielä tutkittu. Nyt asiaa selvitetään EU-rahoitteisessa Marlin eli Baltic marine litter -hankkeessa. Suomesta siinä on mukana Pidä saaristo siistinä -yhdistys.

Suomen lisäksi vastaavaa selvitystä tehdään Ruotsin, Viron ja Latvian rannoilla. Mukana olevat tutkimusrannat siivotaan kolme kertaa vuodessa kahden vuoden ajan; keväällä, kesällä ja loppusyksyllä. Jokainen roska kirjataan ylös myöhempää analysointia varten.

Meri tuo Pihlajasaaren rantaan muoviroskaa

Esimerkiksi Turussa ja Utössä roskia ovat keränneet koululuokat. Helsingissä auttavan kätensä hankkeelle ojensi liikuntaviraston merellinen osasto, jonka työntekijät siivosivat Pihlajasaarta perjantain jäätävässä kevätsateessa.

Haravan piikkeihin tarttui kaislaa ja ajopuuta, mutta myös muovipulloja, foliota, tölkkejä ja räjähdelankaa. Petri Pärni on ollut viran puolesta jo monena keväänä samassa hommassa, tosin nyt roskat joutuvat tarkempaan syyniin. Joka roska lajitellaan ja jokainen tupakantumppikin kirjataan ylös.

Kun jokainen vie mennessään sen, mitä tuo tullessaan, niin tilanne paranee.

Kari Saulamo Pidä saaristo siistinä -yhdistyksestä

- Ranta näyttää aivan samanlaiselle kuin aina muulloinkin, joka kevät roskaa on riittävästi. Täällä on 70 000 kävijää vuodessa ja se näkyy. Tosin näin keväällä roska on lähinnä meren mukanaan tuomaa.

Saaristopäällikkö Sanna Kallionpään mukaan roskaa riittää kaikilla Helsingin rannoilla.

- Täällä Pihlajasaaressa on itse asiassa vähemmän jätettä kuin muilla uimarannoilla tähän aikaan kun vuoroliikenne ei vielä ole alkanut.

Vie mennessäsi minkä tuot tullessasi

Roskia laskemalla erityyppisiltä rannoilta saadaan kokonaiskuva roskaantumisesta. Kun roskat lasketaan samalla tavalla useammassa maassa saadaan vertailukelpoista tietoa. Meren tilasta se ei kuitenkaan kaikkea paljasta, sillä rantaan ajautuu enimmäkseen kevyttä jätettä, kuten muovikasseja, jotka kelluvat helposti.

Pidä saaristo siistinä -yhdistyksen Kari Saulamo uskoo, että roskasäkkeihin kertyy hyvinkin erilaista tavaraa vuodenajasta riippuen.

- Jätteen määräkin vaihtelee; nyt ennen uimakautta olemme liikkeellä tarkoituksella, nähdään mitä sulavan jään alta tulee. Kun on kesä, niin rannoille tulee uimareiden ja lomalaisten mukaan tuomaa jätettä; kertakäyttögrillejä ja enemmän tölkkejä. Loppusyksystä rantaan ajautuu tavaraa syysmyrskyjen mukana.

Saulamo muistuttaa, että kaikki voivat vaikuttaa siihen, miten sotkuisilla rannoilla kesää vietetään ja mihin tilaan Itämeri ajautuu.

- Nyrkkisääntönä on hyvä se, että jokainen vie mennessään sen, mitä on tuonut tullessaan. Kun jokainen tekee oman osansa, niin tilanne muuttuu paremmaksi.