Suomalaiset kehittävät haavalääkettä USA:n armeijan rahoilla

Suomalaiset tutkijat kehittävät haavan hoitoon uudenlaista täsmälääkettä, johon he saavat rahoitusta Yhdysvaltain armeijalta.

terveys

Haavan hoitoon on kehitteillä uusi lääke, joka estää haitallista kudosten arpeutumista paitsi iholla myös esimerkiksi sydäninfarktin jälkeen.

Professori Erkki Ruoslahti sekä ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Tero Järvinen ovat tehneet tutkimusta syöpään erikoistuneessa Burnham-instituutissa Kaliforniassa. Lääkkeestä odotetaan apua myös muiden sairauksien hoidossa.

Tutkimuksia jatketaan vielä, ja niihin on saatu rahoitusta yllättävältä taholta – Yhdysvaltain armeijalta. Niinkin ikävä asia kuin sota edistää lääketiedettä. Yhdysvaltain armeija on aloittanut laajan tutkimuksen ja tukee ympäri maailmaa tutkimuksia, jotka kehittelevät innovatiivisimpia lääkkeitä arven estoon.

Muidenkin kuin armeijan hyväksi

Uusi lääke mullistaa annostelun, koska sillä päästään ajalliseen täsmähoitoon, jossa luonnon oma prosessi tapahtuu muuten luonnollisesti. Lääkkeellä manipuloidaan vain yhtä tiettyä jaksoa viemällä lääke juuri silloin, kun sen tarvitsee vaikuttaa. Annostelutavan etuna on myös se, että lääke voidaan viedä tarkasti kohteeseen. Kokeissa lääkettä on saatu kohdistettua 500-kertainen määrä täsmälleen oikeaan paikkaan.

Suomalaistutkijoiden lääkkeen on tarkoitus tulla kaikkien käyttöön ympäri maailman, ei vain armeijan salaiseksi jipoksi. Lääke odottaa lisätutkimuksia, ja muun muassa tutkimukset ihmisillä ovat vielä edessä. Mahdollisuuksia lääkkeen käyttöön on useita.

Ei pelkästään ihoarpia

Syöpätutkimuksessa tehty läpimurto johti tutkijat uusille urille haavan hoidossa. Tieto siitä, että syöpäkasvain kasvattaa uusia verisuonia, joiden avulla se pystyy leviämään, sai tutkijoiden aivonystyrät aktivoitumaan. He sovelsivat samaa tietoa kudosvaurioon.

- Kaikkiin kudoksiin syntyy koko leikkausalueelle arpikudosta, samoin aivoinfarktin, sydäninfarktin tai lihasrepeämän jälkeen. Ei ole kyse pelkästään ihosta, vaan kivulias arpi voi muodostua vaikkapa hermon päälle, Tero Järvinen kertoo.

Ihmiset puhuvat usein ihoarvista, mutta lääketieteessä muussa elimessä oleva arpi on suurempi ongelma.

Lääketieteen ja potilaan kannalta ongelma on se, että syntynyt arpikudos on toimimatonta kudosta. Siihen ei kehity esimerkiksi hermoja tai iholla hikirauhasia. Aivoinfarktin jälkeen syntynyt arpikudos aivoissa ei pysty toimimaan normaalisti, ei myöskään sydänlihas infarktin jälkeen. Urheilijan revennyt lihas ei yleensä parane täysin koskaan.

- Haavan paranemisessa on omat vaiheensa. Kolmen vuorokauden aikana sidekudossolut vaeltavat arpikudokseen, ja varsinainen arven muodostus alkaa silloin, Järvinen kertoo.

Tutkimuksissaan tutkijat päätyivät käyttämään dekoriini-nimistä proteiinia osoitelappuna lääkkeelle. Dekoriinia on meillä kaikilla elimistössä. Se estää arven muodostusta ja samalla edistää terveen kudoksen muodostumista vaurioitunutta aluetta kohti. Arpikudokseen syntyy uusia verisuonia ja se on se h-hetki, jolloin uusi lääke toimii tehokkaasti.

- Olemme löytäneet kaksi tällaista osoitelappua haavaan. Toinen osoitelappu tunnistaa sellaiset verisuonet, jotka ovat paranemisen alkuvaiheessa ja toinen tunnistaa verisuonet myöhäisemmässä vaiheessa, Järvinen tarkentaa.

Verenkiertoon annettava lääke etsii ja hakeutuu itse oikeaan paikkaan elimistössä ja tarttuu kiinni. Tällä tavalla lääkkeen halutut vaikutukset tulevat esiin täsmälleen halutussa kudoksessa. Haavan paranemisprosessi etenee muuten täysin luonnollista tietään, mutta uuden lääkkeen avulla voidaan vaikuttaa tarkasti nimenomaan arpeutumisvaiheeseen.

Miltä tutkijasta itsestään tuntuu saavuttaa näin merkittäviä tutkimustuloksia?

- Vuonna 2006 oli upeita hetkiä, kun katsoi ensimmäisen kerran mikroskooppiin ja näki dramaattisen vaikutuksen, joka lääkkeellä oli, Järvinen muistelee.

Lähteet: YLE Akuutti / Nina Kujansivu