Korkeammat petokorvaukset voivat kaatua rahapulaan

Porojen petovahingoille luvattu tasapuolisempi korvauskäytäntö saattaa kaatua tuoreeltaan rahan puutteeseen. Maa- ja metsätalousministeriö tarvitsee uuden riistavahinkolain täyttämiseen 700 000 euroa lisärahaa, kun hallitus esittää toisessa lisäbudjetissaan petovahinkoihin 50 000:ttä euroa.

petoeläimet
Porot.
Seppo Nykänen

Ministeriössä on laskettu, että joulukuun alussa voimaan astuva riistakorvauslaki aiheuttaa aikaisempaa enemmän kustannuksia. Etenkin, kun porovahinkojen korvausta on uudistettu laissa.

Jos eduskunta ei päätä jakaa enemmän euroja budjettikäsittelyssä, uuteen lakiin kirjatut petovahinkokorvauksetkin pienenevät.

- Pääsääntö on, että talousarvion puitteissa vahinkoja korvataan. Jos rahat eivät riitä, joudutaan kaikilta leikkaamaan tasapuolisesti, kertoo riista- ja porotalouden yksikön ylitarkastaja Janne Pitkänen maa- ja metsätalousministeriöstä.

- Tämä olisi erittäin harmillinen tilanne, jos siihen lopulta jouduttaisiin.

Keskustelut vielä auki

Pitkäsen mukaan suurin osa pyydetystä 700 000 eurosta suunnattaisiin petovahinkojen korvaamiseen. Loput käytetään muun muassa tutkimukseen, suojelutoimenpiteisiin ja vahinkojen ennaltaehkäisyyn.

Pitkänen ei osaa arvioida, kuinka eduskunta reagoi hallituksen esitykseen ja toisaalta maa- ja metsätalousministeriön tarpeisiin lisäbudjettia käsitellessään.

- Nähdäksemme petokorvausasiasta keskustelu on vielä auki. Siinä mielessä asiaa ei ole vielä päätetty, Pitkänen sanoo.

Hänen mukaansa asian käsittely on jo aloitettu viime viikolla eduskunnassa.

Kaksi uutta porovahinkoluokkaa

Joulukuun alussa voimaan tulevaan riistavahinkolakiin on kirjattu kaksi täysin uutta porovahinkojen korvauspykälää.

Uudet korvausten maksuperusteet koskevat vasahävikkejä ja poikkeuksellisen suuria porovahinkoja. Näistä annetaan asetus erikseen myöhemmin syksyllä.

- Vasahävikkikorvaus on tarkoitus määritellä laskennallisin perustein niistä petojen syömistä vasoista, joita ei löydetä.

- Poikkeuksellisen suuret porovahingot taas kohdistuvat tietyille paliskunnille, jossa petovahingot ovat jo pitemmät aikaa aiheuttaneet poikkeuksellisen suuria porovahinkoja. Siinä olisi korkeampi korvaus.

Omavastuu poistuu

Myös petovahinkojen omavastuu, 250 euroa, poistuu. Pienimmäksi porovahinkojen korvaussummaksi tulee sen sijaan 170 euroa.

- Tämä vaikuttaa osaltaan kustannuksiin, Pitkänen sanoo.

Riistavahinkolaissa tosin myös alennetaan porokohtaista petovahinkokorvausta. Pedon tappama poro korvataan puolitoistakertaisena, eikä kaksinkertaisina, kuten nykyisin.

Petoja enemmän, myös tasapuolisuutta haettu

- Vanhaa järjestelmää on kritisoitu siitä, että korvaukset eivät kohdennu oikeudenmukaisesti vahingonkärsijöille. Tämän huomioiminen on ollut keskeisenä johtolankana, kun olemme kehittäneet uutta järjestelmää, Pitkänen selventää.

Muutoksia porovahinkojen korvauksiin tarvitaan myös, koska petovahingot ovat viime aikoina lisääntyneet, kertoo Pitkänen.

- Viime vuosina petojen aiheuttamat vahingot ovat olleet hyvin korkealla tasolla, vaikka pyyntilupakiintiöitä on lisätty poronhoitoalueella tuntuvasti edellisellä ja kuluvalla metsästyskaudella.

Ylitarkastaja Janne Pitkäsen mukaan petoeläinten kaatolupia on jo tänä vuonna myönnetty eläinten kantojen sallima määrä.

Ensi vuosi arvioidaan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kanta-arvioiden perusteella uudelleen.

Lähteet: YLE Lappi / Hanna Holopainen