Haminan rauha täytti 200 vuotta

Haminan rauhasta on kulunut torstaina tasan 200 vuotta. Rauhansopimuksen solmimisen vuosipäivää juhlitaan koko viikonlopun ajan eri puolilla kaupunkia.

Hamina
YLE / Jani Aarnio

Haminan rauha päätti Ruotsin ja Venäjän välisen Suomen sodan. Samalla päättyi Suomen yli 600 vuotta kestänyt valtioyhteys Ruotsin kanssa. Jo 1700-luvulla Venäjälle menetetty Vanhan Suomen alue eli mm. nykyinen Kaakkois-Suomi liitettiin muun Suomen yhteyteen vuonna 1812.

Rauhansopimuksen merkitys maan nykytilalle on kiistaton, mutta kehitys oli pitkä.

- Nyt me voimme sanoa, että sillä oli erittäin suuri merkitys. Sen ansiosta syntyi Suomen suuriruhtinaskunta, joka loi pohjan itsenäisen Suomen syntymiselle. Mutta siinä oli monia vaiheita ja vasta oikeastaan 1860-luvulta alkoi kehitys, joka takasi erillisen valtion ja autonomian synnyn, kertoo poliittisen historian emeritusprofessori Osmo Jussila.

Hamina oli 200 vuotta sitten 1000 asukkaan pieni raja- ja linnoituskaupunki, joka oli siirtynyt osaksi Venäjää Turun rauhassa 1743. Se valittiin rauhansopimuksen allekirjoituspaikaksi, koska se sijaitsi lähinnä rajaa.

Rajanveto sinetöi Suomen kohtalon

Rauhanneuvottelujen suurimmat kiistanaiheet olivat rajan vetäminen pohjoisessa ja Ahvenanmaa. Neuvottelujen tuloksena rajalinjaksi pohjoisessa muodostui Tornion- ja Muonionjoki ja Venäjä sai tavoittelemansa Ahvenanmaan.

- Yksi mielenkiintoinen rajaehdotus oli Kokemäenjoki, minkä ruotsalaiset yrittivät ajaa läpi. Jos raja olisi tullut sinne, niin Suomen valtiollista kokonaisuutta olisi tuskin koskaan syntynyt, Jussila miettii.

Ruotsi luovutti Venäjälle kahdeksan suomalaista lääniään: Kymenkartanon, Uudenmaan ja Hämeen, Turun ja Porin, Savo-Karjalan, Vaasan ja Oulun läänit, Ahvenanmaan sekä osan Länsipohjaa Tornionjokea myöten.

Erilaisin rajaehdoin moni asia olisi Kaakkois-Suomessakin tänä päivänä eri tavalla.

- Tämä haastattelu tehtäisiin nyt venäjäksi ja olot olisivat täällä paljon surkeammat. En sanoisi, että niin surkeat kuin Venäjän Karjalassa nykyään, mutta tuskinpa kehitys olisi näin otollisesti mennyt, Jussila toteaa.

Haminan rauha ei unohdu

Myös Haminassa osataan arvostaa 200 vuoden takaisia tapahtumia.

- Sehän oli perusta Suomen valtion syntymiselle, toteaa haminalainen Matti Eirasvuo.

- Ne 200 vuotta sitten tehdyt päätökset vaikuttavat siihen, että meillä on hyvä olla täällä nyt, tuumaa puolestaan entinen haminalainen, nykyään Helsingissä asuva Annemari Untamala.

- Kyllä ne kiinnostavat. Se on niin vanha juttu, sanovat Uuden-Summan koulun viidesluokkalaiset Miska Forsell ja Saku Nyman.

Lähteet: YLE Kymenlaakso / Satu Krautsuk