1. yle.fi
  2. Uutiset

Väärä ruokavalio ja tuhlaileva energiankäyttö saastuttaa eniten

Suomalaiset voisivat pienentää aiheuttamaansa ympäristökuormitusta tuntuvasti vähentämällä sekä lihansyöntiään että sähkönkulutustaan. Asumisen suurin säästömahdollisuus löytyy asuntojen lämmityksen tehostamisesta.

Kotimaan uutiset
Valikoimaa lihatiskillä
YLE

Ruokavaliolla on merkitystä taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Ruoka muodostaa nimittäin noin viidenneksen yksittäisen ihmisen päivittäisistä kasvihuonekaasupäästöistä. Päästöjä on mahdollisuus leikata siirtymällä kasvisperäisempään ruokavalioon sekä suosimalla sesonkikasviksia ja -juureksia, joita juuri nyt ovat muun muassa lanttu, porkkana ja kukkakaali.

Ruokavaliolla on todellista merkitystä, sillä liha- ja maitopohjaisiin elintarvikkeisiin pohjautuvien lounasannosten ympäristövaikutukset ovat viisinkertaisia kasvipohjaisiin annoksiin verrattuna.

Kotitalouksien kulutusvalintojen ympäristövaikutuksia tutkinut professori Sirpa Kurppa muistuttaa, ettei ympäristöystävällinen ruokavalio edellytä lihansyönnin lopettamista. Hän kuitenkin kehottaa käyttämään malttia liharuokia nautittaessa.

Liharuoan suurin ilmastosynti on sen tuotannosta aiheutuvat ilmastomyrkyt kuten vaikkapa valtaisat metaanipäästöt.

- Ympäristön kannalta kuormittavinta on naudanliha, toiseksi kuormittavinta porsaanliha ja kolmanneksi broileri, Kurppa listaa.

Kurpan mukaan myös kasvisten syömiskulttuurissa olisi parantamisen varaa.

- Meillä syödään kotimaisia kasviksia tavattoman vähän. Meillä on menty niihin kasviksiin, jotka eivät kasva avomaalla eli ympärivuotisiin kasvihuonekasviksiin. Nykyisellä teknologialla niiden tuotanto kuormittaa aika paljon, Kurppa toteaa.

Asuntojen lämmitys asumisen suurin ilmastouhka

Vielä ruokaakin suuremman kasvihuonepäästöerän muodostavat asumisesta aiheutuvat päästöt, jotka muodostavat noin 30 prosenttia yksittäisen suomalaisen kasvihuonepäästöistä. Asumisen aiheuttamista päästöistä leijonanosa muodostuu talojen lämmityksestä.

Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkijan Ari Nissisen mukaan tässä olisi myös suurin säästämisen paikka, sillä lämmitykseen kuluu nykyisellään valtavasti hukattua energiaa. Suurimman ympäristöhallan aiheuttavat liian suuri huoneenlämpötila sekä virheelliset tuuletustottumukset.

Nissisen mukaan lämpöä karkaa harakoille etenkin kerrostaloissa. Tämä on vastoin yleistä luuloa, sillä kerrostaloja pidetään helposti omakotitaloja ekologisempina. Nissisen mukaan näin onkin teoriassa, mutta käytännössä kerrostalojen ympäristöpotentiaalia ei käytetä juuri hyväksi.

- Kerrostaloasunnoissa lämmityskuluista vastaa usein joku muu kuin asukas itse, joten asukkailla ei ole motivaatiota säästää lämmönkulutuksessa, kertoo Nissinen.

- Omakotitaloissa ihmiset tietävät melko tarkkaan oman lämmönkulutuksensa, sillä se näkyy suoraan heidän lompakossaan. Tämän takia he myös tarkkailevat lämmönkulutustaan varsin tarkkaan. Kerrostaloasukkailla ei ole asiasta juuri lainkaan tietoa, Nissinen sanoo.

Nissisen mukaan ilmiö saataisiin helposti kuriin mittaamalla tarkemmin kerrostaloasuntojen lämmönkulutusta.

Asuntojen yleistä energiatehokkuutta voitaisiin hänen mukaansa parantaa lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä ja parantamalla remontein asuntojen lämmöneristystä. Nissinen patistaa ihmisiä myös säästeliääseen sähkön kulutukseen sekä kierrättämään jätteitään.

- Nykyisellään jätteet muodostavat vain pienen osan asumisen ilmastorasituksesta, mutta rasitus nousisi laitesähkön tasolle, jos ihmiset eivät kierrättäisi jätteitään, huomauttaa Nissinen.

Laitesähkön ja veden kulutus ovat asumisen toisiksi suurimpia ympäristörasitteita.

Lähteet: YLE Uutiset / Joonas Laitinen

Lue seuraavaksi