Biokaasusta odotetaan tärkeää energianlähdettä

Biokaasu voi tulevaisuudessa olla merkittävä energianlähde. Kaasun tuotanto on helppoa erityisesti maaseudulla, jossa raaka-aineena voidaan käyttää lehmänlantaa ja peltokasveja.

biokaasu
Biokaasureaktori Äpyli Sotkamossa MTT:n tutkimusasemalla.YLE / Ville Kinnunen

Biokaasulaitokset ovat kuitenkin vielä kalliita rakentaa niistä saatavaan energiaan nähden. Ala odottaakin malttamattomana päätöksiä sähkön syöttötariffista eli takuuhinnasta. Sotkamossa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa biokaasutusprosessia tutkiva tutkija Elina Virkkunen sanoo Saksan olevan biokaasun edelläkävijä.

- Saksassa, jossa syöttötariffi on ollut voimassa jo kauan, on tekniikka kehittynyt ja mennyt eteenpäin. Siellä on noin 4 000 biokaasulaitosta, ja niiden teho vastaa yhtä ydinvoimalaa. Tämä ei todellakaan ole mitään pientä puuhastelua, vaan mahdollisuudet ovat isot.

Syöttötariffiasiassa kättä väännetään parhaillaan juuri siitä, millä polttoaineilla tuotettu sähkö olisi kelpoista takuuhinnan saajaksi. Biokaasun ympäristöystävällisyyttä voi perustella muunmuassa sillä, että esimerkiksi lietelanta mätänee joka tapauksessa ja metaani karkaisi suoraan ilmakehään ilman kaasun talteenottoa.

Äpyli toimii kuin oikea lehmä

MTT:n Sotkamon biokaasureaktorin nimi on Äpyli, ja sen toimintaperiaate on sama kuin oikean lehmän pötsillä. Biokaasun tekeminen on periaatteessa yksinkertaista: kaikki eloperäinen, paitsi puu, alkaa mädäntyä, kun se laitetaan sopivan lämpimään hapettomaan tilaan.

Mätänemisessä syntyy metaania ja hiilidioksidia, ja metaani on sellaisenaan käyttökelpoista polttoainetta esimerkiksi sähkön tai lämmön tuotantoon. Sotkamossa haetaan nyt parasta mahdollista seosta kaasutuksen raaka-aineeksi. Toisin kuin monet jo olemassa olevat biokaasulaitokset, Äpyli ei ota polttoaineeksi lehmänlietettä, vaan kuivalantaa ja muunmuassa esikypsytettyjä lohenperkeitä, joita sinne on heitetty kokeeksi jo parin kuukauden ajan.

- Lannan lisäksi sinne on yleensä helposti saatavana peltobiomassaa: joko ylimääräistä säilörehua tai jopa kasvattamalla nurmirehua siihen joukkoon, jos sopivaa peltoalaa löytyy. Lisäaineena kalajäte eli ruodot, sisälmykset ja päät, on reaktorille todella hyvää syötettä, sillä kaasuntuotto näyttää kaksinkertaistuneen jo ihan pienellä kalajätemäärällä. Kalajäte on kalanviljelijöille ongelma, josta he haluavat päästä eroon, mutta meille se kelpaa, sanoo Virkkunen.

Reaktorin "kakka" on hyvää lannoitetta

Kun biokaasureaktorista tyhjennetään kaasunsa luovuttanutta biomassaa, muistuttaa se läheisesti lehmän kakkimista. Tummanruskea, melko juokseva lieju lötsähtelee mukavasti poistoputken alle nostettuun saaviin, eikä lieju haise oikeastaan millekään.

- Meille oli suuri yllätys, miten juoksevaksi biomassa muuttuu reaktorissa. Mätänemisessä bakteerit hajottavat kasvien soluseinät, ja siksi tavara on niin vetelää. Tätä niisanottua lopputuotetta voi käyttää suoraan vaikka kukkalantana. Itse olen laittanut sitä tämän tutkimusaseman sisäkukkien lannaksi, eikä kukaan ole ainakaan valittanut hajusta.

Biokaasuprosessin hajunpoisto on hyvä uutinen sikafarmareille. Kaasulaitoksen läpikäynyt sianlanta menettää hajunsa, joten sitä voi levittää pelloille ilman, että naapurien kanssa tulee kärhämää. Kaasuprosessi parantaa myös lannan lannoiteominaisuuksia, sillä esimerkiksi typpi muuttuu sellaiseen muotoon, jossa se ei huuhtoudu vesistöihin yhtä herkästi kuin tavanomaisessa kakassa.

Kohti energiaomavaraisuutta?

Biokaasu kiinnostaa monia viljelijöitä etenkin sähköntuotannon vuoksi. Biokaasulla toimiva oma sähkölaitos toisi säästöä sähkölaskuun, ja jos laitokseen voisi ottaa vastaan esimerkiksi elintarviketeollisuuden jätteitä ja sivutuotteita, niistä voisi periä porttimaksua ja saada tärkeää lisätuloa.

Sähköntuotannossa saadaan aina sivutuotteena lämpöä. Suuressa biokaasulla toimivassa voimalassa lämpö voitaisiin ottaa talteen ja ohjata rakennusten ja vaikkapa kasvihuoneiden lämmitykseen. Polttoaine biokaasulaitokseen tulisi pelloilta esimerkiksi ruohona tai ruokohelpenä, ja lannoitteena käytettäisiin reaktorin läpikäynyttä biomassaa. Jos tilan traktorit ja koneet vielä kulkisivat biokaasulla, olisi energiaomavaraisuus periaatteessa mahdollista. Tämä vaatii kuitenkin prosessien kehittymistä tehokkaammiksi.

Lähteet: YLE Kainuu / Ville Kinnunen