Liperissä päästään opiskelemaan remontoiduissa arvotaloissa

Erityisammattiopetus aloittaa Liperissä saneeratuissa arvorakennuksissa. Viljo Revellin Käsämään suunnittelemien talojen mittava peruskorjaus on saatu päätökseen, ja opiskelijoille on tehty aiempaa toimivammat tilat.

Merkonomiopiskelijat esittelivät ilolla tänään uudenkarheaa kouluaan. Suojellut rakennukset on viiden viime vuoden aikana remontoitu niin perusteellisesti, että uusien tekeminen olisi tullut halvemmaksi. Kahdeksan miljoonan euron remontissa tilat muutettiin erityisoppilaille sopiviksi.

Uusiin tiloihin ovat hyvin tyytyväisiä toisen vuoden opiskelijat, joensuulaiset Janne Malinen ja Aija Hiltunen.

- Ihmisillä on oppimisvaikeuksia ja tämä rakennettiin juuri sitä varten, että täällä pystyvät myös oppimisvaikeuksista kärsivät opiskelemaan. Eli täällä ei ole niitä opiskelun vaikeuksia mitä muissa kouluissa on, toteaa Janne Malinen.

- Tilavat, että siellä pystyy olemaan. Tilat ovat myös tosi viihtyisät - välillä liiankin viihtyisät, että aina ei muista mennä oppitunnille, Aija Hiltunen tuumii.

Luovilla Käsämässä opiskelee vuosittain 180 nuorta, joille annetaan kahden alan ammatillista koulutusta erityisopetuksena. Valittavina ovat tekniikan ja liikenteen sekä liiketalouden ja hallinnon opinnot.

Lisäksi opiskelijoita valmennetaan työhön ja itsenäiseen elämiseen.

Remontoitavien tilojen suunnittelua ohjasivat juuri erityisopetuksen tarpeet.

- Opiskelijaryhmät ovat pienikokoisia, keskimäärin 10 opiskelijan ryhmiä. Tiloja vaaditaan siis paljon: erilaisia luokkatiloja, pienryhmätiloja, erityisopetuksen tiloja, tukiopetustiloja ja tiloja, joissa voidaan opiskelijan kanssa keskustella yksilöllisistä suunnitelmista, kertoo Liperin yksikön johtaja Timo Huurinainen.

Tiloja piti suunnitella yhdessä Museoviraston kanssa, sillä rakennukset on suojeltu. Välillä suojelun ja toiminnallisuuden, kuten esteettömyyden yhteensovittaminen oli haasteellista. Luovin väki kuitenkin pitää lopputulosta onnistuneena.

Maan suurin erityisopetuksen antaja

Luovi perustettiin pari vuotta sitten, jolloin Luoviksi sulautui muun muassa Kaprakka. Nykyään Luovi opettaa 1 500:a opiskelijaa, mikä on yli kolmannes koko maan ammatillisista erityisopiskelijoista.

Maan suurin erityisopetusorganisaatio muotoutui pari vuotta sitten ja kasvukivut ovat takana. Nyt voidaan rauhassa keskittyä opetuksen kehittämiseen, kertoo Luovin johtaja Jussi Kemppainen.

- Selkeästi haemme yhtenäisiä toimintatapoja. Me samalla paitsi yhtenäistämme, myös kehitämme meidän omia käytänteitä parhaiksi mahdollisiksi. Alan suurimpana toimijana myös kehitämme valtakunnallisesti ammatillisen erityisopetuksen käytänteitä niin, että pystyisimme toteuttamaan tärkeää tehtäväämme entistä paremmin, Kemppainen kertoo.

Opiskelijoista Luovi ei kilpaile kuntayhtymien kanssa, sillä oppilasaines on eri. Myös opiskelijamäärät ovat pysyneet Luovin kannalta riittävinä.

Nykytilanteessa Kemppainen pitää opetuksen resursseja sellaisina, että ne mahdollistavat laadukkaan toimimisen.