1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Lasiin prässätty protesti

Keski-Suomen museossa Jyväskylässä on esillä kansallisia suurmiehiä esittävä juomalasikokoelma, jolla osaltaan pyrittiin vastustamaan Suomen venäläistämistä runsaat sata vuotta sitten.

Intendentti Erkki Fredrikson tutkii näyttelyesineisiin kuuluvaa vaakunakuvioista asettia. Kuva: le

Yksi Suomen historian erikoisimmista protesteista on esillä Keski-Suomen museossa Jyväskylässä. Kyseessä on kansallisia suurmiehiä esittävä juomalasikokoelma, jolla osaltaan pyrittiin vastustamaan Suomen venäläistämistä runsaat sata vuotta sitten.

Keski-Suomen museon ala-aulassa on esillä toista sataa juomalasia ja asettia, jotka päällisin puolin näyttävät harmittomilta ja arkisilta.

Omana valmistusajankohtanaan runsaat sata vuotta sitten ne olivat kuitenkin vastalause Suomen suuriruhtinaskunnan venäläistämiselle.

- Nämä ovat passiivisen vastarinnan esimerkkejä, jotka ärsyttivät hallitusvaltaa, mutta jotka toisaalta antoivat suomalaisille itseluottamusta asian oikeutukseen, luonnehtii näyttelyn suunnitellut intendentti Erkki Fredrikson.

Lasitehtaat puristivat protestin lasiin

Asialla olivat suomalaiset lasitehtaat Iittala, Karhula, Nuutajärvi ja Riihimäki, jotka sananmukaisesti puristivat protestin lasiin. Ideana oli levittää vastarintaa ja kansallisaatetta kaikkiin kansankerroksiin, ja siihen käyttölasit soveltuivat hyvin.

- Suomalaiset olivat mestareita keksimään passiivisen vastarinnan koiruuksia ja mielenilmauksia, Fredrikson hymyilee.

Hän ottaa esimerkiksi Suomen vaakunalla varustetun kermakon ja sokerikon.

- Tällaiset astiat olivat arkisessa ruokapöydässä tai illan teehetkessä osoitus siitä, että me olemme tämän asian puolesta.

Suurmiehiä ja menninkäisiä

Suomen leijonavaakunan ja maakuntavaakunoiden ohella lasiin ikuistettiin kansallismaisemana pidetty Imatran koski.

Erityisen suosittu aihe olivat kuitenkin kansallisia suurmiehiä esittävät juomalasit. Tällaisia hahmoja olivat mm. Elias Lönnrot, Sakari Topelius ja J. V. Snellman.

Iittalan tehtaan suurmieslasien sarjassa on mukana myös Menninkäiseksi kutsuttu hahmo, jolla on Snellmanin piirteitä.

Yksi selitys hahmolle on se, että kaivertaja Alfred Gustafsson oli alun perin yrittänyt tehdä Snellmanin profiilin, mutta muuttanut mieltään, jolloin lopputuloksena oli karikatyyrihahmo.

Pienehkön valmistusmäärän vuoksi Menninkäinen on nykyisin suuri keräilyharvinaisuus.

Döbelnistä Mannerheimiin

Laseihin pääsivät vallanpitäjien harmiksi vuonna 1908 myös Vänrikki Stoolin tarinoista tutut sotapäälliköt Carl Johan Adlercreutz ja Georg Carl von Döbeln - sopivasti Suomen sodan 100-vuotisjuhlavuonna.

Oman kuvansa lasiin sai vuonna 1914 Suomen urheilun isäksi kutsuttu Ivar Wilskman. Hänen lasinsa oli ensimmäinen, jota valmistettiin elossa olevan henkilön kunniaksi.

Jatkoa seurasi vuonna 1920, kun Iittala alkoi valmistaa valkoisen kenraalin C.G.E. Mannerheimin kuvalla koristettua juomalasia. Harvinaisuutensa vuoksi lasi on nykyisin haluttu keräilykohde.

"Kuvitustaidetta"

Suurin osa näyttelyn laseista on peräisin suurlähettiläs Risto Rekolan kokoelmasta. Kyse on oman aikansa tusinatuotteista, jotka nykyisin ovat harvinaisia keräilyesineitä.

- Vaikka kaikki Suomen museoiden lasikokoelmat käytäisiin läpi, ei tällaista kokonaisuutta löytyisi, tunnustaa Fredrikson.

- Tällaiset kokoelmat löytyvät vain keräilijöiltä.

Rahallista arvoa vähemmän laseilla on taiteellista arvoa.

- No jaa, nämä ovat niin sanottua kuvitustaidetta, nauraa Fredrikson.

- Kaivertaja on varmasti tehnyt parhaansa, mutta hän ei tainnut silti kuulua Euroopan huippuihin.