1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Juvan tryffelikeskuksella riittää tutkittavaa

Itä-Suomessa on tehty viime viikkoina merkittäviä tryffelilöytöjä. Puumalassa kesämökin pihamaalta löytyi yhteensä yli 70 kalkkitryffeliyksilöä, mikä on Suomen suurin tähän astinen löydös. Joensuussa puolestaan omakotitalon takapihalta löytyi viime viikolla kuutisenkymmentä tryffeliä. Tryffelilöydöt tuovat uutta toivoa tryffelinviljelyyn Suomessa.

Vasemmalla mustia timantteja, keskellä tohtori Salem Shamekh ja oikealla mustia kesätryffeleitä. Kuva: YLE / Paavo Koponen

Joensuun Kanervalassa koettiin ihmetyksen hetkiä viime viikolla kun lehtikompostin siivousurakassa maan alta alkoi paljastua mustia kökkäreitä.

- Tehtiin kaivuuhommia siinä ja ihmeteltiin, että mitä palleroita täältä löytyy. Nää näyttää ihan muovisilta eristepalleroilta ja sit halkaistiin ne ja haju paljasti että sieniä ovat, sanoo joensuulainen Maarit Sireni.

Niin Joensuun sienet kuin aiemmin kesällä Puumalasta löytyneet sienet tunnistettiin Juvan tryffelikeskuksessa kalkkitryffeleiksi. Löydökset ovat merkittäviä, sillä ne antavat viitteitä siitä missä tryffelit viihtyvät.

- Tämä antaa meille kuvan oikenlaisesta maaperästä, sopivasta pH-arvosta ja sienirihmaston isäntäkasvista, sanoo Juvan tryffelikeskuksen johtaja Salem Shamekh.

Löydöistä uskoa tryffeliviljelyyn

Luonnontryffeleistä saadut tutkimustulokset rohkaisevat harkitsemaan vakavasti kalkkitryffeleiden viljelyn aloittamista Suomessa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että kalkkitryffelit kasvaisivat maassamme eri vuodenaikaan kuin esimerkiksi Italiassa. Jos Suomessa viljeltäisiin kalkkitryffeliä Euroopan satokauden ulkopuolella, tuottajahinta voisi olla jopa 600 euroa kilolta.

Salem Shamek on törmännyt kalkkitryffeleihin hienoissa italialaisissa ravintoloissa. Nykyään se on arvostettu tryffelilaji.

Joensuussa herkkujen myyminen ei ole edes käynyt mielessä.

- En ole rahaa ajatellut lainkaan, syödäänhän me nää oli kalliita tai ei, sanoo sienet löytänyt Maarit Sireni.

Löydökset ovat herättäneet mielenkiinnon

Puumalan löydöksen jälkeen tryffelikeskuksella riittänyt hommia. Eri puolilta Suomea on tullut lähiaikoina yli 30 yhteydenottoa. Näytteitäkin on tutkittu, mutta ne ovat osoittautuneet valetryffeleiksi.

Tryffelikeskuksen johtaja Salem Shamek iloitsee siitä, että ihmiset ovat alkaneet kiinnostua tryffeleistä. Innolla voi olla myös haitallisia puolia, sillä tryffelilöytöjen toivossa tehty maanmuokkaus voi pilata tryffelimaaperää ja rikkoa sienirihmastoja. Juvalla järjestetään ensi kesänä kursseja siitä, kuinka tryffeleitä tulisi metsästää.

Tryffeli harvinaisuus suomalaisessa keittiössä

Eteläsavolaisen keittiön raaka-aineista ei juurikaan tryffeleitä löydy. Maakunnasta tehdyt löydöt otetaankin ilolla vastaan.

- Me emme ole tienneet, että tryffeli on eteläsavolainen raaka-aine. Vasta nyt olemme sen löytäneet ja olemme kovin innoissamme, riemuitsee Etelä-Savon keittiömestareiden puheenjohtaja Aija Lyytikäinen.

- Itse olen keittiössä käyttänyt vain tryffeliöljyä, johon on uutettu kallista herkkua. Öljyä on helposti saatavissa maakunnan kaupoistakin, mutta usein öljy on maustettu synteettisillä aromeilla, ei aidoilla tryffeleillä, opastaa Lyytikäinen.

Tryffelin perusaromi korostaa perusraaka-aineiden makua. Nimenomaan tuoksu on se, joka saa aikaan tryffelille tyypillisen maun. Tuoksu on omalaatuinen ja hyvin voimakas. Sen takia kaikki eivät tryffelistä välitäkään.

-Tryffeli ei ainakaan vielä kuulu suomalaiseen ruokavalioon, mutta Ranskassa ja Italiassa se on kaiken kansan herkku, toteaa keittiömestari.

Tryffeli sopii hyvin mm. kananmunaruokiin, pastoihin sekä lammasta maustamaan. Riittoisuus on valtava, joten tryffeliä on käytettävä mausteenomaisesti. Jo pelkällä hajulla voidaan maustaa ruokia. Sientä voi esimerkiksi säilyttää yhdessä kananmunien kanssa tiiviissä astiassa. Kananmunat imevät kuoren läpi tryffelin aromeja, ja kananmunista tehty munakas saa aromikkaan maun.