Tulevaisuudessa voit silittää tekstiviestillä

Tuntoaistin käyttöä teknologisessa vuorovaikutuksessa on kehitetty Tampereen yliopistojen, Stanfordin yliopiston ja eri yritysten yhteistyöprojektissa. Tuntopalautteella voidaan tulevaisuudessa esimerkiksi ohjata liikkumista tai osoittaa tunteita.

tiede
YLE / Marko Melto

Aiheen ympärillä työskennellyt ensimmäinen hanke kesti kolme vuotta ja nyt tuntopalautteen kehittämiseen on myönnetty uusi kaksivuotinen rahoitus. Erityisiä kohderyhmiä ovat näkövammaiset ja eläkeläiset. Ensimmäisten tuotteiden uskotaan olevan markkinoilla jo ensi vuonna.

Tuntopalautetta tutkivassa hankeessa on kehitetty muun muassa ohjelma, jossa näkövammainen voi lukea kosketusnäytöltä pistekirjoitusta. Myös liikkumista voi helpottaa tuntopalautteella.

- Se auttaa vaikkapa pitämään oikean nopeuden hölkätessä. Jos on sykemittari, sen antama tuntopalaute voi kertoa, että nyt kannattaa vähän kiihdyttää ja nyt hidastaa, ei tarvitse katsoa sitä laitetta koko ajan, kertoo Tampereen yliopiston professori Roope Raisamo.

Navigaattori koskettaa

Myös paikan löytämisessä voidaan käyttää tuntopalautetta.

- Se voi olla apuna navigoinnissa. Jos navigointilaite yleensä puhuu, niin nyt voidaan antaa tuntopalautteen avulla esimerkiksi suuntia. Kun esimerkiksi kannattaa kääntyä seuraavasta risteyksestä oikealle, niin tuntee oikealla puolella värinää, Roope Raisamo kuvailee.

Tuntoaistin käyttö monipuolistaa vuorovaikutusta. Ympäristöstä voidaan antaa tietoa kännykän tai tietokoneen välityksellä esimerkiksi värinän tai ihon venyttämisen avulla.

- Teknologia on kehittynyt nyt niin pitkälle, että sitä voidaan käyttää. Nyt pitää tutkia, että miten sitä kannattaa käyttää. Se on tavallaan uusi tuntoaistin kautta toimiva kieli, Roope Raisamo avaa.

Silitä tekstiviestillä

Tiedon lisäksi tuntopalautteella voi tulevaisuudessa välittää tunteita. Miltä kuulostaisi esimerkiksi etäsilitys?

Sekin on mahdollista iholle asetettavien antureiden avulla. Antureihin välitetään ääntä, joka tuntuu iholla silitykseltä.

- Esimerkiksi kaukana toisistaan asuvat isovanhemmat ja lapsenlapset voisivat jotenkin keskenään välittää hellyyttä. Tai keskoskaapissa maakaaville keskosille voisi välittää kosketusta, koska se on todella tärkeää, huomauttaa Tampereen yliopiston tutkija Jukka Raisamo.

Ikävä helpottuu, jos kaukana olevalta rakkaalta saa teksiviestin sijaan hellän silityksen.

- Minä näkisin sen ainakin positiivisena asiana, jos esimerkiksi puolisolle, joka työskentelee muualla, voisi välittää tunteita jotenkin muuten kuin tekstiviestillä, äänellä tai videolla, Jukka Raisamo pohtii.

Lähteet: YLE Tampere / Heli Keskinen