Kempeleen ekokortteli pyrkii energiaomavaraisuuteen

Oulun naapurikunnassa Kempeleessä vannotaan energiaomavaraisuuden nimiin. Rakenteilla on kymmenen omakotitalon kortteli, jonka vesi ja lämpö ovat peräisin omasta voimalasta, valtakunnan sähköverkosta täysin irrallaan. Pääosin puukaasulla toimiva energiasampo kestää ekologisen seulan, sillä siitä ei synny hiilidioksidi- eikä hiukkaspäästöjä.

Kotimaa

Kempeleen Ketolanperällä käy kiivas vasaran pauke, kun toinen toistaan hulppeampia omakotitaloja nousee laatuaan maan ensimmäiseen ekokortteliin. Kyse on pilottihankkeesta, jossa vanhat konstit ja uusi teknologia on valjastettu puhtaan energian tuotantoon. Viime sodan aikaan käytössä ollut häkäpönttö on kokenut uuden tulemisen. Juuri valmistuneessa ekokorttelin voimalassa tahkotaan puukaasulla lämpöä ja sähköä, joka johdetaan kaukolämpöputkea myöten taloihin.

Täysin puuhakkeen varassa ei olla, sillä voimalan pihassa seisova tuulimylly tuottaa neljänneksen voimalan tarpeesta. Varavoimala toimii toistaiseksi polttoöljyllä, joukossa höysteenä biodieseliä.

Kempeleen ekovoimala on pilottihanke, jonka teknologia vaatii vielä viilausta koko ensi talven. Kesällä ollaan viisaampia ja siihen mennessä pitäisi taloryppäänkin valmistua, sanoo hankkeen puuhamies, Fortel Invest Oy:n toimitusjohtaja Juha Sipilä.

It-miehen täyskäännös

- Puuhakkeen kaasutuksessa ei synny haitallisia päästöjä toisin kuin puuta poltettaessa, Sipilä sanoo.

Menetelmä on Sipilän mukaan erittäin puhdas eikä rasita ympäristöä.

Kännykkäbisneksessä menestynyt mies sanoo tehneensä täyskäännöksen ja hyödyntää nyt teknologiaosaamistaan bioenergia-alalla. Ydinvoiman jyrkkä vastustaja sijoittaa luonnonmukaisen sähkön tuotantoon ja toimii sen ympärille perustetussa yritysryhmässä.

- Tässä on it-teollisuuden veroinen mahdollisuus, sanoo Sipilä ja muistuttaa pohjoismaiden 80-luvun alussa tekemästä NMT-verkkopuhelinsopimuksesta. Ilman sitä rohkeutta nokiat ja eriksonit olisivat jääneet syntymättä.

Bioenergian taloudellinen ja työllistävä merkitys on tajuttu jo Saksassa, jossa alan on laskettu luovan miljoona uutta työpaikkaa. Tulevaisuuden aluevaltaus saattaa karauttaa siellä pian autoteollisuuden ohi.

Syöttötariffi kaikelle bioenergialla

Bioenergian puolestapuhujia on hallitus ja eduskunta pullollaan, mutta jarrumiehillä on suuri sananvalta. Eniten uusiutuvien energialähteiden suosiminen kiikastaa teollisuudesta, sanoo Sipilä.

- Metsäteollisuus haluaa, että puuta käytetään vain sellun tekemiseen ja energiayhtiöt vastustavat syöttötariffeja sähkön hinnoittelun takia.

Syöttötariffijärjestelmä, joka takaa sähkön tuottajalle ennalta sovittu hinta, pitäisi Sipilän mielestä saada kaikelle uusiutuvalle energialle, ei yksin tuulivoimalle. Muuten ei ala pääse nousuun.

Kempeleeseen sadan talon ekokylä

Kempeleen kunta on tarttunut hanakasti täkyyn ja mielii ekokunnan imagoa itselleen. Ketolanperälle nouseva yhdyskunta syntyi vaivatta ja kunta on kaavoittanut jo sadan omakotitontin alueen, jossa energiaratkaisut noudattaisivat pilottihankkeen mallia.

Ekokortteli ponkaisi alkuun ripeästi. Sipilä myi maan kunnalle, kaavoituksessa ei aikailtu ja tontit myytiin käsistä, vieläpä erikoishintaan. Yli kahden tuhannen neliön tontin sai 30 000 eurolla, kun normaali neliöhinta olisi ollut 35 euron luokkaa.

Rakentajille asetettiin ehdoksi sitoutua omaan voimalaan ja talon piti toimia matalan energian periaatteella. Kaikki asukkaat ovat energiaosuuskunnan jäseniä. Vaikka rakentamisvaiheessa ekotalon investointikustannukset ja osakkuusmaksut tuovat 15 000 euron lisäkulut, on omavaraisen energiatuotannon laskettu vähentävän vuotuiset lämpö- ja sähkölaskut noin tuhanteen euroon, siis puoleen siitä, mitä verkkosähkön piirissä.

Lähteet: YLE Uutiset / Leena Rimpiläinen