1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Hollola

Hollolan koulusäästösuunnitelmat kuumentavat keskustelua

Hollolan valtuuston puheenjohtaja, keskustan Juha Rehula katsoo, että koulujen lakkauttamisten sijaan kunnassa on pohdittava muita vaihtoehtoja koulupuolen säästöjen aikaansaamiseksi. Lokakuun 19. päivänä kokoontuvalle valtuustolle esitetään muun muassa, että kunta keskittäisi Maakansasta viitos- ja kuutosluokat Salpakankaalle, jonne tulisi niin sanottu yhtenäiskoulu. Kylissä suunnitelmia vastustetaan.

Ilkka Vuokonen, Riitta Niittyviita, Juha Rehula ja Sanna Frilander kokoontuivat yhden pöydän äärelle puhumaan säästöistä. Kuva: YLE / Tuija Veirto

Hollola joutuu hakemaan seitsemän miljoonan euron edestä säästöjä tulevina vuosina. Suunnitelmiin sisältyy niin verojen korotus kuin isoja leikkauksiakin. Sivistyspuolella on haettu miljoonan edestä säästöjä. Kipeimmin ne kohdistuvat lasten ja nuorten palveluihin.

Kylillä on noustu kapinaan erityisesti koulusuunnitelmista, joissa päämääränä on keskittää Maakansan alueelta 5. ja 6. luokat Salpakankaalle yhtenäiskouluun. Esiopetus ja 1. - 4. luokat säilyisivät entisellään.

Myös päivähoitoa järjestetään uudelleen ja pieniä päiväkoteja lopetetaan, samoin nuorten vapaa-ajantiloja ja lasten leikkitoimintoja.

Sivistystoimenjohtaja Riitta Niittyviita perustelee lapsiin ja nuoriin kohdistuvia säästöjä muun muassa sillä, että siten saadaan myös suurimmat säästöt.

- Esimerkiksi kirjastosta ja Wellamo-opistosta ei ole paljon otettavaa, kun tavoitteena ovat yli miljoonan euron säästöt.

Kylillä kapinaa

Nostavalta on kymmen kilometrin matka kuntakeskukseen Salpakankaalle. Kylällä on kerätty adressia koulusuunnitelmia vastaan.

- Pelkästään omasta kylästä nimiä adressiin kertyi kuutisen sataa. Nyt lista kiertää muuallakin. Kyläläiset ovat pettyneitä. Monet ovat tehneet muuttopäätöksensä lasten takia ja siksi, että oma, turvallinen kyläkoulu olisi lähellä, kertoo Nostavalla asuva Sanna Frilander.

- Isoissa yksiköissä on tietysti ongelmansa ja riskinsä, mutta on näitä yhtenäisiä peruskouluja on ihan onnistuneestikin tehty, muistuttaa perusopetuspäällikkö Ilkka Ruokonen.

Ruokosen mukaan lakisääteiset palvelut on turvattava ja nyt haetaan pienintä mahdollista haittaa. Toisena vaihtoehtona on se, että kokonaisia kouluja lakkautetaan.

- Päämääränä on myös, että tuntikehyksestä ei leikata, vaikka siihen nyt puututaankin. Kyse on siitä, että 2000-luvun hyvistä ajoista palataan hieman taaksepäin. Hollolassa on esimerkiksi pystytty säilyttämään kohtuullisen kokoiset opetusryhmät, sanoo Ruokonen.

Perusopetuspäällikkö Ruokonen kertoo, että laskelmien mukaan yhtenäiskoulussa yläkoulu 5. - 9. luokkineen pysyisi suunnilleen nykyisessä mittakaavassa ja 750 oppilaassa. Toinen Salpakankaan yksiköistä keräisi siipiensä suojiin tuhatkunta lasta esiopetusasteesta yhdeksänsiin luokkiin ja myös uuden päiväkodin.

Jatkossa oman kunnan lukioon sisään pääseminen vaikeutuu entisestään, kun lukiopaikkoja vähennetään.

- Tähän asti sisään on päässyt reilun seiskan keskiarvolla. Jatkossa paikka aukeaa lähemmäs kasin lukiokeskiarvolla, arvioi Ruokonen.

Päätöksentekijöille paineita

Hollolan kunnanvaltuuston puheenjohtajan Juha Rehulan mukaan kyliltä tulevat viestit lisäävät paineita päätöksentekijöille.

- Olen kuitenkin sitä mieltä, että sivistystoimialan linjaukset ovat perusteellisesti valmisteltuja ja pitkälle pohdittuja.

Rehula katsoo, että koulujen lakkauttamisten sijaan kunnassa on pohdittava muita vaihtoehtoja koulupuolen säästöjen aikaansaamiseksi.

- Pari vuotta sitten jouduttiin lakkauttamaan yksi koulu ja se oli oma, iso prosessinsa.

Rehula korostaa, että leikkauksia on pakko tehdä, mutta myös veroja korotetaan. Ilman sitä ei selvitä. Rehula kertoo kannattavansa myös kuntayhteistyön laajentamista.

- Olen liputtanut uusi kunta -hankkeen puolesta ja teen niin vastakin. Mutta ei tässä odottelemaan voi jäädä. Hollolassa ollaan itsenäisiä ja pyritään hoitamaan asiat niin, että tulevaisuudesta selvitään riippumatta siitä, miten kuntaliitosneuvottelut etenevät.