Oma maa mansikka - vai mustikka?

Osa meistä kaipaa aina jonnekin kauas, toiset kokevat olevansa kotonaan juuri Pohjois-Karjalassa. Joensuulaiset Riikka Simonen ja Emilia Korhonen ovat havainneet nämä tunteet itsessään ulkomailla vietettyjen aikojen myötä.

Joensuu
Emilia Korhonen jättikokoinen musta sombrero päässään.
YLE / Sarah Laukkanen

19-vuotias Riikka Simonen on viettänyt 13 vuotta elämästään Yhdysvalloissa. Hammaslahdesta kotoisin olevan perheensä kanssa Riikka lähti jo pienenä tyttönä New Mexicoon ja Michiganiin, kun fysioterapeutti-äiti kutsuttiin sinne töihin.

Nyt Riikka puhuukin sujuvasti sekä suomea että englantia, vaikka suomen kieli tuottaakin välillä vielä päänvaivaa.

- Meillä kotona isä ja äiti puhuivat aina suomea. Silti huomaan välillä, että joudun hakemaan sanoja tai niiden oikeita muotoja, etenkin kun puhua pälpätän kovasti kuten minulla on tapana, Riikka kertoo.

Taloustilanne Michiganissa on viime aikoina ollut hankala seudun autoteollisuuden vaikeuksien takia.

- Se näkyy ja kuuluu ihmisten arjessa. Ulkona syömässä ja huvittelemassa käydään harvemmin kuin ennen. Opiskelijat saattavat jättää opintoja väliin käydäkseen töissä, jotta pystyisivät sitten taas maksamaan opintoja, Riikka selvittää.

Vaikka Riikka Simonen on viettänyt suurimman osan elämästään Yhdysvalloissa, hän kokee olevansa ehdottomasti suomalainen.

- Viihdyn täällä paljon paremmin ja tunnen olevani täällä kotona. Toivottavasti tulevaisuuteni on juuri täällä, Joensuussa, Riikka sanoo.

18-vuotias joensuulainen Emilia Korhonen kokee puolestaan juuri päinvastoin.

- Olen aina tuntenut, että sisälläni asuu joku pieni, piilevä latino. Sen vuoksi hakeuduinkin rotary-klubin kautta vaihto-oppilaaksi, tavoitteena päästä jonnekin espanjankieliseen paikkaan. Monien vaiheiden kautta päädyin sitten Meksikoon, Emilia selvittää.

Heinäkuussa päättynyt vaihto-oppilasvuosi sujui Emilian mukaan loistavasti.

- Se ylitti kaikki odotukset. Kaikki meni juuri niin kuin piti. Rakastuin siihen kulttuuriin ja siihen, että siellä perhe- ja sukulaisuussuhteet olivat niin tiiviitä ja läheisiä, Emilia huokaa.

Tulancingo-nimisessä kaupungissa asuvilla ei Emilian mukaan juuri ollut tietoa siitä, millainen paikka Suomi on.

- Suomen epäiltiin sijaitsevan jossain Filippiineillä. Lumi oli monelle aivan käsittämätön ajatus, kertoo Emilia.

Emilia Korhonen suosittelee vaihto-oppilasvuoden pitämistä kaikille, joilla suinkin on siihen mahdollisuus.

- Kävi jopa mielessä, että se pitäisi olla kaikille pakollista. Että edes joskus tulisi vietettyä aikaa jossain muualla. Siinä oppii näkemään asioita aivan uudella tavalla, tuumii Emilia suuri sombrero päässään.

Lähteet: YLE Pohjois-Karjala / Sarah Laukkanen