Korholankosket saadaan viimeinkin kuntoon

Hankasalmen ja Konneveden Korholankoskien kunnostus on vihdoin päästy aloittamaan. Vanginveden ja Kynsiveden välissä virtaavat Korholankosket ovat viimeiset suuret, kunnostamattomat koskialueet Keski-Suomessa.

Konnevesi
Koski kuohuu komeasti
YLE

Korholankoskien kunnostus on lykkääntynyt rahoitusongelmien ja hankalien vedenkorkeuksien vuoksi. Kunnostussuunnitelma esiteltiin jo syyskuussa 2004 toteutusluvan se sai kesällä 2005. Luvalle on nyt haettu jatkoaikaa ja kunnostustyöt aloitettu. Töiden on määrä valmistua ensi vuonna.

Kunnostuksen toteuttamisesta vastaa Keski-suomen ympäristökeskus. Kustannusarvio kunnostustyölle on 220 000 euroa. Kustannuksiin osallistuvat Hankasalmen kunta, Kellankosken Voima Oy, Keski-Suomen TE-keskus, Keski-Suomen ympäristökeskus sekä Konneveden kunta.

Vanginveden ja Kynsiveden välissä virtaavat Korholankosket ovat viimeiset suuret, kunnostamattomat koskialueet niin Rautalammin reitin pääuomassa kuin koko maakunnassakin. Kunnostettavaan koskijaksoon kuuluvat Yläisen-, Keskisen- ja Hannulankosket ja sen yhteispituus on noin 1,3 km. Kyseessä on maakunnan neljänneksi suurin rakentamaton koskialue.

Kutu- ja poikastuotantoalueet kärsineet eniten

Monivaiheinen hyötykäyttö on muuttanut Korholankoskia ja niiden lähirantoja huomattavasti siitä, mitä ne ovat luonnontilaisena olleet. Muutoksia ovat aiheuttaneet muun muassa uomaperkaukset, uittouomien rakentaminen, kalankasvatus ja vesilaitostoiminta.

Seuraukset ovat olleet radikaalit: reuna- ja lahtialueiden virtaukset seisahtuivat, peratut pääuomat puristuivat kuohuviksi vuolteiksi, sivu-uomia tukittiin, rantojen poikaskivikot kuivuivat ja liettyivät. Maakuntakalamme taimen kärsii suojapaikkojen vähyyden lisäksi kutusoraikoiden puutteesta. Viimeksi mainitut huuhtoutuivat perkausten myötä suvantosyvänteisiin. Uoman rakennevaurioiden vuoksi koko vesieliöstö on kärsinyt ja samalla koskien monimuotoisuus on vähentynyt.

Vaativa kunnostuskohde

Korholankoskien kunnostuksen päätavoitteet ovat virtavesiluonnon ekologinen ja esteettinen parantaminen, monimuotoisuuden lisääminen sekä virkistys- ja kalatalousolojen ja muun vesistön käytön parantaminen.

Kunnostustoimet toteutetaan niin sanottuna täydellisen kunnostuksen periaatteella kaikkialla muualla paitsi veneväylässä. Kaikkiin koskiin jätetään veneilyä varten väylä, joka merkitään kookkailla luonnonkivillä. Varsinaisia väyläruoppauksia ei tehdä ja jokainen liikkuu koskissa omalla vastuullaan. Työt on aloitettu Hannulankoskelta ja sen poikki tasataan ajotie kunnostusmateriaalin kuljettamiseksi länsirannalle. Siksi rakentajat varoittavat kosken läpi laskemisesta.

Korholankoskien kunnostuksen kustannuksia nostaa muun muassa suuri koskiala ja hankalat kulku-urat. Erityishuomiota tarvitaan myös Yläisenkosken kalanviljelylaitoksen vedenottoalueella. Töiden vaatimien ranta-alueiden käytöstä ja ajo-urista sovitaan erikseen ennen töiden aloittamista.

Alhaiset vedenkorkeudet suosineet kunnostuksia

Viime vuosien suuret vedenkorkeudet ovat hidastaneet suurten virtavesien kunnostustoimia. Viime syksyn ja talven tulvien jälkeen vedet ovat kuitenkin nyt laskeneet riittävän alas, jotta uomakunnostukset ovat mahdollisia.

Keväällä ja kesällä viimeistelytyöt tehtiin Kiminginjoella, Kouheroistenkoskessa, Muittarinkoskessa sekä Saarijärven Majakoskessa. Näiden koskien myötä kaikki Saarijärven reitin pääuoman kosket Hietaman- ja Leuhunkoskea lukuun ottamatta on nyt kunnostettu.

Lähteet: YLE Keski-Suomi