Valtioneuvosto juhlii Turussa

Suomen valtionhallinnon eliitti kokoontui perjantaina Turkuun valtioneuvoston perustamisen 200-vuotisjuhlallisuuksiin. Halltuskonseljin ensimmäisen istuntopaikan eli nahkuri Richterin talon paikalla paljastettiin puolen päivän aikaan muistolaatta. Lisäksi ohjelmassa oli muun muassa jumalalanpalvelus ja valtioneuvoston juhlaistunto.

valtioneuvosto
Richterin talon muistolaatan paljastuksessa puhui pääministeri Matti Vanhanen.
Richterin talon muistolaatan paljastuksessa puhui pääministeri Matti Vanhanen.YLE / Minna Rosvall

Perjantaina 2.10.2009 tuli kuluneeksi tasan 200 vuotta Suomen keskushallinnon syntymisestä. Merkkivuotta on muistettu erilaisilla tapahtumilla pitkin vuotta. Valtioneuvoston juhlavuosi huipentuu Turussa järjestettävään 200-vuotisistuntoon.

Kaikki lähti hallituskonseljista

- Suomen sodan seurauksena 1808-1809 Suomesta tuli osa Venäjän keisarikuntaa ja autonominen Suomen suurruhtinaskunta sai oman keskushallinnon.

- Hallituskonseljin ensimmäinen istunto järjestettiin 2.10.1809 Aurajoen rannalla nahkurimestari Richterin talossa. Myöhemmin hallintoelin tunnettiin nimellä Keisarillisen Suomen Senaatti.

- Suomen itsenäistyttyä keskushallintoelimen nimi muutettiin valtioneuvostoksi ja senaattoreista tuli ministereitä.

- Hallituskonseljista periytyvät valtioneuvoston lisäksi korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus.

Juhlapäivän kunniaksi Turussa paljastettiin muistolaatta. Se on pystytetty samalle paikalle, jossa valtioneuvostoa edeltänyt hallituskonselji kokoontui ensimmäisen kerran 200 vuotta sitten. Merkkipäivän kunniaksi pidettiin Turun tuomiokirkossa yleisölle avoin ekumeeninen juhlajumalanpalvelus.

Jumalanpalveluksen jälkeen valtioneuvosto kokoontui Turun hovioikeuden täysistuntosaliin.

Illalla Turun linnassa on valtioneuvoston 200-vuotistilaisuus, jossa saa kantaesityksensä säveltäjä Kalevi Ahon teos Historiallisia kuvia, jossa musiikin keinoin käydään läpi Suomen historian suurimpia käännekohtia.

TV-yleisö mukana istunnossa

Valtioneuvoston 200-vuotisistunto oli monesta syystä historiallinen. Ensimmäistä kertaa yleisöllä oli mahdollisuus seurata istuntoa television välityksellä. Normaalisti istunto täytyy pitää suljettujen ovien takana.

Juhlan kunniaksi tehtävä poikkeus on tutkittu tarkkaan oikeuskanslerin kanssa.

Juhlavuoden pääsihteerin Raimo Savolaisen mukaan yleisölle halutaan tehdä tutuksi keskushallinnon toimintaa.

- Juhlavuonna haluamme avata ylintä päätöksentekoa havainnollisesti kansalaisille. Tällä tavalla halutaan osoittaa kansalaisille myös se, miten arvokas asia oma toimiva hallinto on, Savolainen toteaa.

Savolaisen mukaan kyseessä oli aito hallituksen istunto - ei television katsojia varten tehty esitys. Istunto noudatti laillista muotorituaalia.

Avoimet ovet virastoissa

Oman hallinnon juhlapäivänä järjestettiin useita yleisölle avoimia tapahtumia. Lähes 200 valtion virastoa ja laitosta oli avoinna yleisölle perjantaina.

- Entisaikaan valtion virastot olivat varsin avoimia paikkoja. Nykyisin kun ihmisiä on enemmän, näin avoimet ovet ovat mahdottomuus. Juhlapäivänä haluamme kuitenkin antaa ihmisille mahdollisuuden tutustua toimitiloihin ja näyttää, miten niissä työskennellään, Savolainen kertoo.

Lauantaina ministeriöt, oikeuskanslerinvirasto ja ylimmät tuomioistuimet ovat auki yleisölle Helsingissä. Lisäksi yleisölle jaetaan hallinnon toiminnasta kertovia esitteitä.

Lähteet: YLE Uutiset / Niina Honka