Stuerttikoira Päik ja muita laivaeläimiä Vellamossa

Nykyään laivakoirat- ja kissat esiintyvät lähinnä satukirjojen sivuilla, mutta menneinä aikoina eläimet kuuluivat olennaisena osana merenkulkuun, niin lemmikkeinä, kuin hyötyeläiminäkin.

vesikulkuneuvot
Laivaeläimiä, sika ja kana Merimuseo Vellamossa
Kylmäsäilytystilojen puuttuessa laivojen lastina oli mm. sikoja ja kanojaYLE / Kirsi Lönnblad

Suomen Merimuseon merihistorian tutkija Sari Mäenpää on aina ollut kiinnostunut ihmisen ja eläimen välisestä yhteydestä ja siitä miten se on eri aikoina ilmentynyt. Tästä ajatuksestä Mäenpää lähti kehittelemään Laivaeläimet-näyttelyä, joka on suunnattu erityisesti lapsille. Näyttely on toteutettu Luonnontieteen keskusmuseon kanssa. Näyttelyssä kerrotaan eläinten erilaisista rooleista merenkulussa.

- Eläimistä on paljon valokuvia ja merimiehet käsittelevät niitä usein kirjeissään ja muistelmissaan. Ne tulivat vastaan mitä erilaisimmissa olosuhteissa, kun tutkin tätä asiaa, kertoo tutkija Sari Mäenpää

Laivaeläimiä eri tarkoituksiin

Lähes jokaisessa laivassa oli 1900-luvun puoliväliin saakka lemmikki, yleisimmin kissa tai koira. Eläimillä oli laivoilla myös työtehtäviä: kissat pyydystivät rottia ja koirat toimivat satamissa vahteina.

Kylmäsäilytystilojen puuttuessa laivojen lastina oli mm. sikoja ja kanoja. Erilaisia eksoottisia eläimiä tuotiin matkatuliaisina kaukaisilta mailta. Aluksissa kulki myös ns. ei toivottuja salamatkustajia, eli esimerkikisi eläinplanktoneita, jotka vieraina lajeina ovat uhkana ympäristölle

- Esimerkiksi siat, joita kuljetettiin laivoilla pääsivät joskus haaksirikon yhteydessä rantautumaan saarille, joissa ne sitkeinä selviytyjinä sekoittivat koko ekosysteemin ja rotat levittivät ruttoa, kertoo Sari Mäenpää

Rakkaat lemmikit

Joskus syötäväksi tarkoitetuista eläimistä, kuten sioista tuli niin läheisiä merimiehille, että niille annettiin nimiä. Kun tuli teurastuksen aika, niin vapaaehtoisia ei tahtonut löytyä. Lemmikeillä oli muutenkin tärkeä rooli laivoilla. Vanhoista valokuvista näkee, miten lemmikkieläimet olivat aina mukana, kun miehistöstä otettiin kuvia.

- Lemmikkieläimet ovat varmaan muistuttaneet pitkiä merimatkoja tekeviä merimiehiä jonkinlaisesta kodinomaisuudesta, arvelee Mäenpää

Ahvenanmaalaisen varustajan Gustav Erikssonin kissa Frassie seilasi isäntänsä kanssa maailman meriä. Näyttelyssä on muotokuva kapteeni Erikssonista ja Frassie-kissasta, sekä hopeinen Frassien ruokalautanen. Kuuluisin suomalainen laivaeläin on laivakoira Päik, joka oli kapteeni Sven Erikssonin ja purjelaivamerimiesten silmäterä 1930-luvulla

- Päikin kaulapanta on saatu myös mukaan tähän näyttelyyn, kertoo Mäenpää

Papukaijoja saatettiin ottaa kaukomailta laivalemmikeiksi.

- Suosittua ajanvietettä olikin opettaa papukaijoille kirosanoja, naurahtaa Mäenpää

Eksoottisia matkamuistoja

Näyttelyssä on Eläintieteellisestä museosta lainassa mm. merikapteenien näyttäviä simpukkakokoelmia. Kaikki matkamuistot eivät ehkä ole aivan "poliittisesti korrekteja":

- Yksi esimerkki on norsun jalasta tehty sateenvarjoteline ja vaikkapa vyötiäisestä rakennettu lamppu, luettelee tutkija Sari Mäenpää vähen erikoisempaa esineistöä

Laivaeläimet ovat nykyään vain muisto

Tekniikan kehittyessä ja matkojen lyhentyessä myös eläimet vähenivät laivoilta. Säilöminen ja jääkaapit vähensivät elävän ravinnon merkitystä ja lomien pidentyessä myös lemmikit jätettiin maihin.

Paljon katsottavaa lapsille

Laivaeläimet-näyttely on rakennettu myös lapsia silmälläpitäen. Näyttelyssä voi kuunnella papukaijan puhetta, silittää jääkarhun taljaa, nähdä jättiläisrotan ja vesikirpun, käydä höyrylaivan ruumassa ja purjealuksen keittiössä. Lapsille on suunnattu myös toiminnallisia tehtäviä.

Näyttelyn oheen on suunniteltu myös luentoja eri aihealueista lapsille

- Yhteistyössä Luonnontieteellisen museon kanssa olemme suunnittelemassa lasten yliopistoluentoja esimerkiksi kalastamisesta ja liikakalastuksen vaikutuksista, kertoo tutkija Sari Mäenpää

Laivaeläimet -näyttely avautuu perjantaina 2.10 ja se on nähtävissä Suomen Merimuseo Vellamossa huhtikuun alkuun asti.

Lähteet: YLE Kymenlaakso/ Kirsi Lönnblad