Uusi sakotuskäytäntö puri heti ylinopeuksiin

Poliisin kuun vaihteessa käyttöön ottama uusi sakotusohjeistus tuntuu tehoavan autoilijoihin. Poliisin arvioiden mukaan keskinopeudet ovat pudonnet selvästi. Ennen kaikkea rajut ylinopeudet ovat vähentyneet merkittävästi.

Kotimaa
YLE

Poliisi otti yhtenäiset pelisäännöt käyttöön lokakuun alussa. Nyt joka puolella maata jaetaan kirjallisia huomautuksia kuuden kilometrin nopeudenylityksistä, ja rikesakon saa 11 kilometrin ylinopeudesta.

Lahden keskustassa sunnuntaina pidetty nopeusvalvontaisku vahvistaa poliisin käsityksiä. Huomautettavaa riitti, mutta merkittäviä nopeudenylityksiä nähtiin parin tunnin aikana vain yksi.

- Muutos näkyy meillä positiivisessa mielessä. Nyt ei niin paljon kansalaisia ole käynyt meillä sakotettavana kuin aikaisemmin. Koska taajamissa on enemmän riskipaikkoja, pyrimme nyt panostamaan paikkoihin, kuten koulujen tai päiväkotien läheisyyteen sekä sellaisiin paikkoihin, missä liikenneonnettomuuksia on tapahtunut, sanoo Lahden valvontaiskua sunnuntaina johtanut Liikkuvan poliisin ylikonstaapeli Petteri Pulkkinen.

Hölmistyneitä ja helpottuneita ilmeitä

Lahden keskustassa moni autoilija oli sunnuntain valvontaiskusta todella hämillään. Poliisi ohjasi tielläliikkujia sivuun jo hyvinkin pienistä ylinopeuksista. Poliisin viesti on nyt se, että uusi ohjeistus tehdään tutuksi, vaikka sitten suullisia huomautuksia jopa alle viiden kilometrin nopeusylityksistä jakamalla. Vähätteleviä kommentteja poliisille tuli autoilijoilta kuitenkin vain harvoin. Suurin osa naureskeli helpotuksen naurua huomautuslapun käteen saatuaan.

- Poliisi ei salli, että ylinopeutta ajetaan. Eihän tässä nollatoleranssiin olla pyritty, vaan pyritään siihen, että ihmiset todellakin noudattaisivat rajoituksia, Pulkkinen toteaa.

Poliisin yhtenäisen sakotusohjeistuksen laatija, sisäasianministeriön poliisiosaston ylikomisario Heikki Ihalainen, oli sunnuntaina muutokseen tyytyväinen. Toisaalta hän oli yllättynyt, kuinka moni kovasta julkisuusrummutuksesta huolimatta jonotti Lahden iskussa poliisiauton penkille kirjallista huomautusta saamaan.

- Ilmeisesti ihmiset ovat tottuneet tietyllä tavalla ajamaan ja he ymmärtävät asian vasta sitten kun se oikeasti kolahtaa. Valvonta on heti aluksi tärkeää jo pelkästään uskottavuuden kannalta. Nyt halutaan todellakin muuttaa tätä suuntaa, mutta se tulee alussa teettämään hirvittävän määrän töitä. Mitä enemmän näkyvyyttä saadaan, sen parempi, Ihalainen sanoo.

Kolmessa vuodessa ylinopeudet pois

Ihalaisella on visio, että muutos johtaisi hiljalleen ylinopeuksien todelliseen vähentymiseen. Kolmen tai jopa kahden vuoden päästä valtaosa tielläliikkujista ajaisi nopeusrajoituksien mukaan. Väite kuulostaa kovalta, mutta pitkään liikennevalvontaa itse tehneen poliisin mielestä se on täysin mahdollista.

- Kaiken taustalla on se, että ihmiset itse miettisivät sitä ajamistaan. He huomaavat, että poliisi tulee puuttumaan tiukemmalla seulalla nopeuksiin. Eihän poliisi tee tätä itseään varten, vaan tätä tehdään kaikkien tielläliikkujien turvallisuuden parantamiseksi. Tällä hetkellä tapana tuntuu olevan, että Suomessa ajetaan vähintään enimmäistä sallittua nopeutta, ja sehän ei ole koskaan ollut tarkoitus.

Liikenteenvalvonnan nykyinen tila on välivaihe. Ministeriön hartaana toiveena olisi saada muuttuvat nopeusrajoitukset yleistymään. Ulkomailla on riittävästi hyviä esimerkkejä, miten liikenneturvallisuutta on saatu parannettua. Monissa maissa puhutaan nollatoleranssista. Meilläkin siitä lähinnä huhuttiin. Maissa kuten Ranska tai Hollanti on merkittävä osa valvonnasta automatisoitua. Se on parantanut huomattavasti näiden maiden liikennekulttuuria.

Alempi puuttumiskynnys paljastaa kaikkea muutakin

Poliisin puhuttelu ja suullinen huomautus eivät ole koskaan turhia, arvioivat poliisit. Kun poliisi nyt pysäyttää huomattavasti herkemmin pieniin ylinopeusrikkeisiin syyllistyviä, jää valvonnan kylkiäisinä haaviin usein paljon muutakin.

- Lisääntyneiden valvontakontaktien myötä jää kiinni myös enemmän rattijuoppoja, kortittomia kuskeja ja katsastamattomia autoja. Yleensä siltä, joka tekee yhden virheen, löytyy sitten myös muita asioita eli ylinopeutta ajetaan usein päihtyneenä, sanoo ylikonstaapeli Petteri Pulkkinen Liikkuvasta poliisista.

Näissä asioissa poliisin harjaantunut silmä on tunnetusti kehittänyt uskomattomia kykyjä. Moni päihtyneenä ajaja yrittää skarpata liikenteessä viimeiseen saakka. Siitä huolimatta poliisi tietää, kuinka juuri heidät saadaan nalkkiin. Omasta mielestään terävinkin rattijuoppo tai huumeidenkäyttäjä kun tekee yleensä sellaisia ajovirheitä, joita kukaan muu ei tee. Millaisia ne ovat, sitä poliisi ei tietenkään paljasta.

Lähteet: YLE Uutiset / Marcus Ziemann