1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Ulkomaat

Neuvostovakoojat Britannian MI5:n riesana

Britannian turvallisuuspalvelun MI5:n virallinen historia paljastaa turvallisuuspalvelulla olleen suuria vaikeuksia Neuvostoliiton tiedustelupalvelun vakoojien kanssa. Tuore MI5:n historiikki kertoo, että vasta 70-luvun alussa MI5 sai neuvostovakoilun kuriin Britanniassa.

Ulkomaat

MI5 pääsi neuvostovakoilun niskan päälle vasta vuonna 1971, kun Britannia karkotti maasta sata neuvostodiplomaattia, professori Christopher Andrew kertoo kirjassaan The Defence of Realm.

Kirjassa kerrotaan myös yksityiskohtaisesti vaikeuksista, joita MI5:lla oli tiedustelupalvelu MI6:een ja ulkoministeriöön soluttautuneen Cambridgen viisikkona tunnetun vakoilurenkaan murtamisessa.

Turvallisuuspalvelu esimerkiksi jahtasi 18 vuoden ajan vakoilurenkaan viidennen jäsenen henkilöllisyyttä, vaikka tämä oli tunnustanut olevansa vakoilija jo 1964.

Professori Christopher Andrew'n kirjoittama historiikki The Defence of The Realm (Kuningaskunnan puolustus) ilmestyy Britannian turvallisuuspalvelun MI5:n satavuotisjuhlan kunniaksi.

Professori Andrew kiitteli MI5:ttä siitä, että turvallisuuspalvelu oli sallinut hänelle vapaan pääsyn arkistoihinsa. MI5 kuitenkin asetti rajoituksia sille, mitä tietoja Andrew sai julkaista.

Salainen kansio pääministeristä

Turvallisuuspalvelu piti myös salaa kansiota työväenpuolueen pääministeristä Harold Wilsonista, jota epäiltiin liian läheisistä suhteista itäeurooppalaisiin liikemiehiin ja KGB:n agentteihin.

Wilson toimi Britannian pääministerinä vuosina 1964-1970 ja 1974-76. MI5 avasi kansion Wilsonista jo vuonna 1945, kun tuolloin kommunistisympatioista epäilty Wilson nousi parlamenttiin. Kansiossa Wilsonista käytettiin salanimeä Norman John Worthington.

Wilson itse huolestui toisella pääministerikaudellaan turvallisuuspalvelun toiminnasta ja uskoi vahvasti joutuneensa turvallisuuspalvelun salakuuntelemaksi. MI5:n hyväksymässä historiikissa kiistetään epäilyt Wilsonin puheluiden salakuuntelusta ja salahankkeista pääministerin syrjäyttämiseksi.

Thatcher halusi ammattiliitot valvontaan

Historiikki paljastaa myös poliitikkojen yrityksiä käyttää turvallisuuspalvelua politiikanteon välineenä. Kirjassa kerrotaan muun muassa, että konservatiivinen pääministeri Margaret Thatcher yritti useaan otteeseen painostaa MI5:ttä auttamaan häntä kamppailussa ammattiyhdistysliikettä vastaan, varsinkin hiilikaivostyöläisten lakon aikaan 1984-85.

Professori Andrew'n mukaan MI5 torjui vaatimukset, koska työläiset eivät olleet todellisia kumouksellisia. Esimerkiksi toimittaja Seumas Milne on kirjassaan The Enemy Within väittänyt, että MI5 osallistui läheisesti kaivostyöläisten ammattiliiton NUM:n radikaalina pidetyn johtajan Arthur Scargillin mustamaalaukseen lakon aikana.

Lähteet: AP, YLE Uutiset

Lue seuraavaksi