yle.fi-etusivu

Iskelmänikkari Reino Helismaa oli myös lännenkirjailija

Monet tuntevat Reino Helismaan rempseistä iskelmäsanoituksista, mutta harva muistaa Helismaata ahkerana lännenkertomusten kirjoittajana. Suomalainen länkkäriseura on juuri julkaissut kokoelman Helismaan lännennovelleja, jotka paljastavat hänen lahjakkuutensa viihdekirjailijana.

kulttuuri

Reino Helismaassa henkilöityi suomalainen rillumarei. Hän oli korkeakulttuuripiirien halveksima ja kansan rakastama sanoittaja, kuplettilaulaja ja käsikirjoittaja. Tämä vääräleuka kätkeytyi mielellään nimimerkkien taakse, etenkin kirjallisissa töissään.

Helismaa oli äärimmäisen tuottelias kioskikirjallisuuden eli pulpin tekijä. Hän kirjoitti niin lännennovelleja kuin kovapintaisia jännäreitä, kunnes viihdekiertueet, iskelmätekstit, radiotyö ja elokuva täyttivät hänen päivänsä.

Tietokirjailija Juri Nummelin on perehtynyt Reino Helismaan kirjalliseen tuotantoon. Suomen länkkäriseuralta on juuri ilmestynyt Nummelinin toimittama pokkari Henkipattojen kylä, joka sisältää Reino Helismaan lännennovelleja.

Helismaa pääsi tekemisiin pulpin kanssa ensimmäisen ammattinsa kautta, kertoo Juri Nummelin.

-Hänhän oli alkuperäiseltä ammatiltaan latoja. Helismaa oli siinä työssään ilmiömäisen nopea. Hänellä oli hallussaan latomisen Euroopan ennätys. 1930-luvun puolivälin jälkeen Helismaa keksi, että hänkin voisi kokeilla kirjoittamista.

Helismaa päätoimitti yhdessä Olavi Kanervan kanssa Isku-lehteä, johon he kirjoittivat itse suurimman osan tarinoista. Helismaa kynäili jokaiseen numeroon ainakin kaksi novellia, jatkokertomuksen ja pakinan. Isku ilmestyi parin vuoden verran viikottain ja olisi varmasti ilmestynyt pidempäänkin, jollei jatkosota olisi vienyt Helismaata rintamalle.

Vaikutteita Hollywood-länkkäreistä

Amerikkalaiset eivät itse keksineet villiin länteen liittyviä kertomuksia ja elokuvia. Silloin kun länkkäritarinat syntyivät Englannissa ja Saksassa, elettiin Amerikassa vielä oikeaa villiä länttä. Euroopassa kirjoitetut tarinat ja elokuvat ovat romanttisia näkemyksiä siitä, minkälaista Amerikan erämailla voisi olla, ja ne noudattavat eurooppalaisen kirjallisuuden konventioita.

Länkkäri-innostus valtasi 1900-luvun alussa maailman, eikä Suomi ollut mikään poikkeus. Villi länsi karuine preerioineen ja ulvovine kojootteineen oli tullut meilläkin tutuksi lännenelokuvista.

- Monia veti puoleensa viehtymys rajaseutuun ja uusien karujen alueiden valloittamiseen. Monet suomalaiset olivat käyneet Amerikassa siirtolaisina. Amerikkaan liittyi nostalgiaa, sanoo Nummelin.

Länkkärin lajityyppi hengittää monella tavalla Reino Helismaan novelleissa, mutta myös hänen lauluteksteissään, radiohupailuissa ja elokuvissa. Vaikutteita Helismaa ammensi niin perinteisestä lännenkirjallisuudesta kuin elokuvistakin.

- Erityisesti erämaakirjallisuuden klassikkoihin kuuluvat Jack Londonin vaikutteita näkyy Helismaan novelleissa. Vaikutteita on voinut tulla myös perinteisiltä lännenkirjailijoilta kuten Zane Graylta ja James Fenimore Cooperilta, joita Suomessakin luettiin ahkerasti 1920- ja 1930-luvulla, Nummelin arvelee.

Hänen mukaansa tärkein vaikutin Helismaan novelleihin olivat kuitenkin Suomessa 1930-luvulla suositut Hollywood- lännenelokuvat. Molemmista löytyy samantyyppisiä hyvin pelkistettyjä tilanteita, joissa toistuvat lynkkaukset ja saluunatappelut.

Huumoria ja eläimellistä menoa

Helismaan länkkärit edustavat perinteisiin nojaavaa pyssynpaukuttelua, mutta tarinoista kumpuaa kuitenkin tunnistettava helismaamainen huumori. Helismaa oli jo ensimmäisissä novelleissaan sujuva kirjoittaja ja juonenrakentaja, vaikka hänellä oli vain vähän kirjoittajakokemusta.

Kovapintaisista jännäreistä löytyy eläimellistäkin menoa. Tämän voi tulkita vastakohdaksi Helismaan tunnetusti humoristiselle ja romanttiselle luonteelle. Juri Nummelin kuitenkin hylkää heti kättelyssä ajatuksen Helismaan kätketystä pimeästä ja kovasta puolesta.

- Kun kirjoittaa jännitysjuttuja kahdesta konnasta, jotka taistelevat samasta timantista, niin väkisinkin siitä syntyy rankkaa meininkiä. Yhdessä novellissa hierotaan suolaa miehen haavoihin, jotta tämä saadaan tunnustamaan joku asia.

Suomalaiset sankarit puuttuvat

Suomalaisia lehmipoikia tai mainareita Helismaan novelleista ei juurikaan löydy. Juri Nummelin muistaa vain yhden lännennovellin, jonka pääosan varastaa suomalainen sankari.

- Seikkailujen maailma -lehdessä ihan sodan jälkeen Helismaalta ilmestyi novelli joulusta villissä lännessä. Se oli sotaa ja rauhanpyrkimyksiä kommentoiva teksti. Siinä yksi kullankaivajista on suomalainen. Häntä voisi kuvata varsinaiseksi tappelupukariksi, nauraa Nummelin.

Vaikka Helismaa ei kirjoittanutkaan länkkäreihinsä maanmiehiään, alkoi kotimaisen lännenkirjallisuuden perinne juuri suomalaisten siirtolaisten elämän kuvaukselle. Konni Zilliacus kirjoitti 1800-luvun lopulla monia realistisia ja humoristisia kirjoja amerikansuomalaisten siirtolaisten elämästä.

Niitä voidaan pitää ensimmäisinä suomalaisina lännenkertomuksina, vaikka joitakin yksittäisiä lännentekstejä oli julkaistu jo aiemmin. Yksi Zilliacuksen tunnetuimpia teoksia on laaja reportaasiromaani Intiaanisota vuodelta 1898. Se sisältää Little Big Hornissa vuonna 1893 käydyn taistelun kuvauksen.

Videot syrjäyttivät lännenkirjallisuuden

Suomalaisen länkkärikirjallisuuden joutsenlauluna pidetään Finn Westiä. Se oli oululaisen Kolmiokirjan julkaisema kioskikirjasarja, joka ilmestyi 1970-luvulta 1990-luvun puoleen väliin.

Jerry Cotton -henkisellä helposti luettavalla remuamisella oli monia eri kirjoittajia, joista osa on nykyisin arvostettuja kirjailijoita. Heihin kuuluu muun muassa Tapani Bagge, joka kirjoitti kymmenittäin Finn Westejä 1980-luvulla.

Juri Nummelin kertoo lännenkirjallisuuden menestystarinan loppuneen lukijoiden puutteeseen. Varsinkin miesten kioskikirjallisuuden väheneminen johtui siitä, että miehet siirtyivät katsomaan videoita.

- Kyllä länkkäreille löytyy kysyntää vieläkin. Suomessa Tex Willerin yhden numeron levikki on 15 000, kertoo Nummelin.

Lähteet: Kultakuume / Kai Ristola

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Kotimaan uutiset

Katsojat arvioivat: Niinistö pärjäsi parhaiten, Haatainen heikoiten – katso suuri vaalikeskustelu Areenasta

Presidentinvaalit

Väyrynen vaalikeskustelussa: Suomi vietiin perustuslakia rikkoen euroalueeseen – Yle seurasi hetki hetkeltä

Presidentinvaalit

Sotaleikki aloitti Ylen vaalikeskustelun – presidenttiehdokkailta tivattiin toimintanohjeita

Teleoperaattorit

Yhdysvaltalainen viestintäkomitea äänesti: USA:ssa voidaan luopua vapaasta internetistä