Retretin kesänäyttely kertoo Schjerfbeckistä ja muista taiteen tienraivaajanaisista

Taidekeskus Retretin ensi kesän päänäyttely esittelee suomalaisten naistaiteilijoiden tuotantoa 1800-luvun alusta vuosisadan taitteeseen. Helene Schjerfbeckin lisäksi esillä on maalauksia ja piirroksia muun muassa Fanny Churbergiltä ja Maria Wiikiltä sekä monilta heitä vähemmän tunnetuilta taitelijoilta, jotka kamppailivat naisille aseman taiteentekijöinä.

kulttuuri
Helene Schjerfbeck: Ompelijatar, n. 1904. Ateneumin taidemuseo, Helsinki.KKA

Helene Schjerfbeck ja taitelijasisaret -näyttely ulottuu 1800-luvun alkupuolen romantiikasta realismin ja naturalismin kautta symbolismiin ja lopulta varhaismodernismin ensimmäisiin merkkeihin uuden vuosisadan jo alettua.

Vielä 1800-luvun puolivälissä naiset olivat taiteentekijöinä poikkeuksia, mutta yhteiskunnan muuttuessa ja naisliikkeen kasvaessa naisille alkoi tarjoutua muitakin mahdollisuuksia kuin pelkästään vaimon ja äidin osa. Naisten taideopintojen yleistyminen oli osa tätä muutosta. Kuvanveistäjinä heitä kuitenkin yhä karsastettiin, joten 1800-luvun naisten taide on lähinnä maalaustaidetta.

Helene Schjerfbeck on nykyisin Suomen tunnustetuimpia taitelijoita, mutta hänenkään uransa ei alkanut helposti. Ensimmäinen suuri henkilökuva, hänen vuonna 1881 maalaamansa Pikkusiskoaan ruokkiva poika, oli kriitikoille liian realistinen. Historiallisia kuvia puolestaan ei pidetty lainkaan naisille sopivana aiheena.

Schjerfbeck ja hänen aikalaisistaan muun muassa Venny Soldan-Brofeldt ja Ellen Theslef tunnetaan nykyisin hyvin, mutta Retretti päätti nostaa esiin myös muita naisia, jotka raivasivat naisille tietä miesten hallitsemassa taidemaailmassa. Monien teoksia on ollut esillä hyvin harvoin ja kaikkien ei ollenkaan.

Retretin näyttely avautuu kesäkuun 3. päivänä. Näyttelyyn liittyen julkaistaan myös Riitta Konttisen kirja Naiset taiteen rajoilla.

Lähteet: YLE Uutiset