Liettuan presidentti: Liettua selviää talouskriisistä ilman hätälainaa

Syvien talousvaikeuksien kanssa kamppaileva Liettua aikoo selvitä kriisistä ilman kansainvälistä hätäapua. Suomessa vieraileva Liettuan presidentti Dalia Grybauskaite kertoi, että Liettua ei joudu pyytämään apua Kansainväliseltä valuuttarahastolta IMF:ltä.

Ulkomaat
Dalia Grybauskaite
Dalia GrybauskaiteYLE

Liettuan presidentti kertoi, että Liettua on juuri kyennyt neuvottelemaan markkinoilta puolentoista miljardin dollarin lainan hyvään hintaan.

- Se tarkoittaa, että Liettua ei hae mitään ulkoista kansainvälistä apua, Liettuan hallitus johtaa itse omaa talouspolitiikkaansa ja tietää, mitä tehdä, Grybauskaite vakuutti.

Aiemmin tässä kuussa Grybauskaite vielä pohti brittilehti Financial Timesin haastattelussa, että Liettua saattaa joutua hakemaan Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n lainaa, ellei maa saa tarvittavaa lainaa pääomamarkkinoilta.

Kansainvälinen finanssikriisi katkaisi jyrkästi Baltian maiden talouskasvun. Aiemmin EU:n budjettikomissaarina toiminut Grybauskaite sai murskavoiton talouskriisin leimaamissa presidentinvaaleissa toukokuussa.

Suomen-vierailullaan Liettuan presidentti on tavannut presidentti Tarja Halosen, pääministeri Matti Vanhasen ja eduskunnan puhemiehen Sauli Niinistön.

"Suomalaiset tervetulleita rakentamaan ydinvoimaa Liettuaan"

Liettuassa on vireillä hanke uuden ydinvoimalan rakentamiseksi korvaamaan Ignalinan voimala, joka on määrä ajaa alas vuoden loppuun mennessä. Ignalinan sulkemisen jälkeen Liettua on pitkälti riippuvainen Venäjän tuontienergiasta.

Presidentti Grybauskaiten mukaan tarkoituksena on avata voimalasta tarjouskilpailu kansainvälisille sijoittajille. Grybauskaite toivotti tervetulleeksi myös suomalaiset, joilla on hänen mukaansa kokemusta teknologiasta ja voimaloiden pyörittämisestä.

Alun perin tavoitteena oli, että uusi voimala saataisiin toimintaan vuoteen 2015 mennessä. Baltian maiden ja Puolan energiayhtiöiden yhteinen hanke on kuitenkin edennyt kangerrellen, ja asiantuntijoiden mukaan vuosi 2020 on realistisempi arvio.

Venäläinen Rosatom on ilmoittanut avaavansa vuoteen 2016 mennessä Liettuan naapuriin Kaliningradiin ydinvoimalan, jonka rakentamiseen myös liettualaisia on toivottu mukaan. Lisäksi Valko-Venäjällä ja Puolalla on molemmilla omat voimalahankkeensa.

Presidentti Grybauskaite vakuutti Suomen-vierailullaan, etteivät naapurien suunnitelmat vaikuta Liettuan aikeisiin, päinvastoin. Presidentin mukaan energian ja lisäkapasiteetin tarve tulee olemaan kova seuraavien vuosien aikana.

- Jos saamme aikaan Pohjoismaiden ja Baltian yhteiset sähkömarkkinat, mitä enemmän voimaloita, sen parempi kuluttajien kannalta, presidentti sanoi.

Lähteet: YLE Uutiset