Joka kymmenes on palelluttanut itsensä vakavasti

Kymmenesosa suomalaisista sanoo kokeneensa vakavan paleltuman elämänsä aikana. Oulun yliopiston terveystieteen laitoksen tutkimuksessa miehet ilmoittivat enemmän paleltumia kuin naiset. Osa terveysongelmista lisää paleltumisen riskiä.

Kotimaa

Kyselyn perusteella paleltumia sattui eniten maanviljelijöille, karjanhoitajille ja metsätöissä oleville. Kuitenkin myös opiskelijat, eläkeläiset ja työttömät ilmoittivat paleltumia useammin kuin sisätyötä tekevät. Paleltumariskiä työssä lisäsi työskentely ulkotyöammatissa, työn suuri fyysinen kuormitus sekä merkittävä viikoittainen altistuminen kylmälle. Herkimmin paleltuvat sormet, jalat ja pää.

Tutkimuksessa osoitettiin ensi kertaa, että yksilölliset ominaisuudet lisäävät riskiä paleltumiin. Riskiä lisäävät sydämen vajaatoiminta, rasitusrintakipu, valkosormisuus, diabetes, masentuneisuus ja runsas alkoholin käyttö.

Tutkija Tiina Mäkisen mukaan on yllättävää, että nyky-yhteiskunnassa sattuu näinkin paljon paleltumia, vaikka ne olisivat estettävissä. Hänen mukaansa vaatetusta ja toimintaa ulkona ei osata suunnitella. Lisäksi moni ei tunnista ruumiinsa haitallista jäähtymistä eikä ymmärrä yksillöllisiä paleltumisriskejä.

Paleltuma on kudosvaurio, josta voi olla pysyvää toimintahaittaa niin työssä kuin vapaa-aikana. Mäkisen mukaan noin 60 prosenttia paleltumista aiheuttaa pidenpiaikaista haittaa. Lisäksi yhden paleltumisen jälkeen saa yleensä helposti myös toisen paleltuman.

Oululaistutkimuksessa ei selvitetty armeijassa koettuja paleltumisia, mutta tutkijan mukaan muut selvitykset tukevat muun muassa varusmiespalvelun suorittaneiden kokemuksia paleltumisista. Esimerkiksi aseiden käsittely kylmässä voi johtaa paleltumaan.

Selvitys toteutettiin kyselytutkimuksena kansallisen FINRISKI-tutkimuksen yhteydessä 1997 ja 2002. Paleltumia koskevaan kyselyyn osallistui yhteensä noin 9 500 suomalaista, joiden ikähaarukka oli 25 - 74 vuotta.

Lähteet: YLE Uutiset