Hondurasissa kansa tuomitsee vallankaappauksen

Mielipidetiedustelu kertoo, että yli puolet hondurasilaisista vastustaa kesäkuun sotilasvallankaappausta. Kaappaus on halvaannuttanut köyhän keskiamerikkalaisen maan, ja ajanut sen eristykseen kansainvälisestä yhteisöstä.

Ulkomaat

Ainoastaan reilut 17 prosenttia kyselyyn vastanneista kannatti sotilasvallankaappausta, joka syrjäytti vaaleilla valitun presidentin Manuel Zelayan ja nosti väliaikaiseksi presidentin Roberto Michelettin. Vallankaappausta vastusti 53 prosenttia.

Vastanneista 60 prosenttia oli sitä mieltä, että Micheletin pitäisi siirtyä syrjään presidentin paikalta nyt, ja 22 prosenttia oli sitä mieltä, että hänen tulisi jatkaa marraskuun vaaleihin saakka. Kysely tehtiin elokuun lopulla, ja siihen vastasi noin 1500 aikuista hondurasilaista.

Palkkasoturit vartioivat rikkaiden omaisuutta

YK:n ihmisoikeuspaneeli ilmaisi perjantaina huolestuneisuutta siitä, että hondurasilaiset maanomistajat palkkasivat vallankaappauksen jälkeen naapurimaista palkkasotureita vartioimaan omaisuuttaan. Viisihenkinen paneeli ilmaisi erityistä paheksuntaa 40 kolumbialaisen, puolisotilaallisiin ryhmittymiin kuuluvan palkkasoturin palkkaamista.

Honduras on allekirjoittanut kansainvälisen sopimuksen, joka kieltää palkkasotureiden käyttämisen, kertoi ihmisoikeuspaneeli Genevestä.

Ei merkkejä kriisin laukeamisesta

Keskiviikkona Amerikan valtioiden järjestön johtama sovitteluyritys päättyi tuloksettomana. Järjestön pääsihteerin ja noin kymmenen maan ulkoministereistä ja muista diplomaateista koostuva ryhmä tapasi ensin Zelayan tämän turvapaikassa Brasilian suurlähetystössä. Sen jälkeen ryhmä tapasi Micheletin presidentin palatsissa.

- Hämmästyimme väliaikaisen presidentin Roberto Micheletin jääräpäistä asennetta, jopa karkeaa käytöstä meitä kohtaan, sanoi Peter Kent Kanadan ulkoministeriöstä. Hänen mukaansa Hondurasin kriisiin on löydettävä ratkaisu pian, jotta marraskuun loppuun suunnitellut vaalit voitaisiin pitää.

Diplomaattiryhmän kanta oli, että Zelayan pitäisi palata valtaan tammikuuhun saakka, jolloin hänen kautensa olisi päättynyt joka tapauksessa. Micheletti ei taipunut tähän.

Diplomaattiryhmän lähdettyä maasta vastapuolet ovat kuitenkin jatkaneet neuvotteluja molempia hallintoja edustavien kolmihenkisten ryhmien välityksellä.

-Aiomme jatkaa keskusteluja niin kauan, kunnes saavutamme edistystä, sanoi Zelayan ryhmään kuuluva Mayra Mejia.

Köyhä maa on halvaantuneessa tilassa

Keski-Amerikan köyhimpiin maihin kuuluva Honduras halvaantui poliittisesti ja taloudellisesti kesäkuun lopulla tehdyn sotilasvallankaappauksen jälkeen. Tilanne paheni entisestään, kun syrjäytetty presidentti, vasemmistolainen Manuel Zelaya palasi salaa maan pääkaupunkiin Tegucigalpaan.

Sen jälkeen Hondurasiin julistettiin poikkeustila, kansalaisoikeuksia rajoitettiin ja tiedotusvälineet asetettiin sensuuriin. Väkivaltaiset yhteenotot Zelayan kannattajien ja poliisin välillä ovat päivittäisiä.

Maa on myös kurjistunut taloudellisesti sen jälkeen, kun kehitysapu jäädytettiin ja Honduras joutui lähes diplomaattiseen eristykseen muusta maailmasta.

Lähteet: YLE Uutiset, Reuters, AFP, AP