1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. lentokentät

Hätä yllätti USA:n presidentin Luonetjärvellä

Kun luonto kutsuu, on presidentinkin vastattava. Tämän sai tuta Yhdysvaltain ex-presidentti Jimmy Carter Keski-Suomen vierailullaan. Ja kun yksityisvessaa ei ole, on presidentinkin piipahdettava yleisessä WC:ssä. Tämä ja monta muuta uskomatonta tarinaa löytyy 70 vuotta täyttävän Luonetjärven lentokentän historiasta.

Koneita Jyväskylän lentoasemalla 1980-luvulla. Kuva: Ilmasotakoulun kuva-arkisto

Juhlan kunniaksi kentän vaiheista pieni kirjanen, joka kertoo värikkäitä tarinoita vuosikymmenten varrelta. Vaikka Jyväskylä on "vain" pieni maakuntakenttä, eivät arvovieraat ole ollenkaan outo näky Tikkakoskella.

Presidenttivierailujen perinne alkoi Urho Kekkosen ajalla, sillä hän kävi usein vierailulla tuttaviensa luona Laukaassa. Kerrotaan, että lentoaseman kunnossapidon työmiehet olivat kerrankin työntämässä Kekkosen autoa pois hangesta, kun se lipsahti tien sivuun. Kekkonen auttoi parhaansa mukaan ”nappaskengissään”.

Joskus valtionpäämiehiä on ollut kentällä ruuhkaksi asti, kuten 90-luvun alussa, kun Viron, Latvian. Liettuan ja Puolan presidentit vierailivat Jyväskylässä, kaikki samana päivänä. Presidentit tulivat pääosin omilla virka- ja sotilaslentokoneillaan, joten punaista mattoa tarvittiin useampi rulla.

Carterille tuli hätä

Yhdysvaltain ex-presidentin Jimmy Carterin lomavierailu Keski-Suomessa oli näistä vierailuista kenties erikoisin. Presidentti puolisoineen ja seurueineen saapui Finnairin vuorokoneella ja tullessa kaikki sujui mallikkaasti. Muutaman päivän kuluttua tapahtunut lähtö olikin sitten jo toinen juttu, sillä hätä voi yllättää arvokkaankin vieraan.

Lentoaseman lähtöhallin toinen puoli oli eristetty presidentin seurueen yksityiskäyttöön. Lentokoneen lähtöaika oli käsillä, ja turvamiehet antoivat lentoaseman päällikölle luvan poistua lähtöhallista. Lentoaseman päällikkö jäi kuitenkin lukitun oven ulkopuolelle odottelemaan ja varmistamaan turvallisen poislähdön loppuun asti. Hetken kuluttua oveen koputettiin sisäpuolelta. Turvapäällikkö kuiskasi presidentillä olevan tarvetta käydä WC:ssä.

Turvamielessä tilanne muuttui kriittiseksi: presidentti piti kuljettaa normaalin asiakasvirran läpi tulohallin WC:hen. Turvapäällikkö tarkasti nopeasti WC:n todetakseen, ettei siellä ole ketään. Lentoaseman päällikkö ja turvapäällikkö jäivät vessan oven ulkopuolelle valvomaan presidentillistä hätää ja varmistamaan, ettei kukaan matkustaja mene sisälle vessaan yhtä aikaa Carterin kanssa.

Huussista palatessaan Carter kohtasi asiakastilassa turvatarkastuksessa vanhemman naismatkustajan, jota presidentti kädestä pitäen tervehti. Kyseinen rouva jäi hämmentyneeksi. Todennäköisesti rouva ei koskaan ymmärtänyt, kuka häntä niin kohteliaasti tervehti. Presidentti palasi lähtöhalliin ja nousi koneeseen seurueineen. Tosin yksi presidentin seurueen matkalaukuista oli unohtunut vuokra-auton peräkonttiin. Onneksi sekin saatiin loppujen lopuksi kunnialla koneeseen ja vierailu onnelliseen päätökseen.

Ridge ja rallikuskeja

Toisenlaista kuhinaa kentällä nähtiin vuonna 1993, kun Kauniiden ja Rohkeiden Ridge eli näyttelijä Ronn Moss vieraili Keski-Suomessa. Moss saapui kentälle yksityiskoneella, joka parkkeerattiin kauas tulohallista, ihailijoilta piiloon. Ridge noudettiin koneelta pitkällä limousinella ja auto saatettiin ilmavoimien hallien taitse Tikkakosken yleiselle tielle.

Viime vuosina kentän kuuluisimpia kulkijoita ovat olleet maailman nopeimmat miehet, jotka kokoontuvat Jyväskylään MM-rallin aikaan heinä-elokuun taitteessa. Rallitunnelmissa kentällä on nähty ralliväen lisäksi mm. F1-kuljettajat Kimi Räikkönen, Lewis Hamilton ja Sebastian Vettel.

Entten, tentten, Tikkakoski!

Ensimmäisen kerran ajatus lentokentän perustamisesta Jyväskylään lausuttiin ääneen jo vuonna 1932, kun Suomen Ilmapuolustusliitto esitti Jyväskylän kaupungille lentokentän rakentamista. Tuolloin kentän mahdollisiksi sijoituspaikoiksi esitettiin Seppälänkangasta, Keljonkangasta ja Kuokkalanniemeä. Lentokenttä haudattiin kuitenkin pian, sillä sille ei nähty suurta tarvetta.

Puolustusvoimia ja sitä myöten myös Ilmavoimia ryhdyttiin ponnekkaasti kehittämään 1930-luvulla, kun sodan uhka Euroopassa kasvoi. Ilmavoimille hankittiin uusia koneita ja lentotoiminnan lisääntyessä kasvoi tarve myös uusien lentokenttien rakentamiseen. Ilmavoimat suunnitteli kentän rakentamista Jyväskylään Kuokkalanniemelle jo vuonna 1935 mutta pari vuotta myöhemmin tehtyjen tarkastusten mukaan Jyväskylän maalaiskunnan esittämä alue Tikkakoskella oli parempi paikka kentälle.

Puolustusministeriö hyväksyi Tikkakosken, mutta ehtona oli, että maalaiskunta toteuttaa tarvittavat maanlunastukset ja luovuttaa alueen puolustusvoimien käyttöön. Mahdollisuuden tällaiseen järjestelyyn antoi se, että Sisä-Suomen lentokentän saamisesta vallitsi paikkakuntien välillä ankara kilpailu.

Maalaiskunta luovutti 480 hehtaaria maata ja 100 hehtaaria vesialuetta korvauksetta Luonetjärven itäpuolelta lentokenttäkäyttöön. Alusta alkaen suunnitelmissa oli rakentaa kentästä sekä siviili- että sotilaskäyttöön sopiva. Valmistuttuaan kentästä tuli toiseksi suurin kenttä Suomessa.

Kentän rakentaminen toteutettiin pääosin kunnan työllisyystöinä. Työmaasta tuli yksi puolustusvoimien suurimmista, parhaimmillaan siellä työskenteli yli 700 henkeä. Syksyyn 1939 mennessä Jyväskylän lentokenttä ja siihen liittyvät varuskunnan rakennukset olivat valmiina, kun Lentorykmentti 4 saapui paikalle 11.10.1939 ottamaan alueen operatiiviseen käyttöön.

Luonetjärven lentokentän ja varuskunnan virallista 70-vuotisjuhlaa vietetään Tikkakoskella perjantaina 9. lokakuuta.

Tarinat on koottu kentän historiaa ja nykypäivää valottavasta teoksesta "Luonetjärven varuskunta ja Jyväskylän lentoasema 1939-2009". Siihen ovat kirjoittaneet Martti Lehto, Markku Linna, Ritva Keskinen, Juha Suonperä, Jari Niemi ja Antti Siukola.