Media tunteellistuu, paluuta menneeseen ei ole

Asiajournalismin ja viihteen välinen raja on tällä hetkellä veteen piirretty viiva. Savolaislähtöisen mediatutkijan Veijo Hietalan mukaan median ryhtiliike voisi olla paikallaan.

tunne-elämä
Mediatutkija Veijo Hietala
Mediatutkija Veijo HietalaYLE / Toni Pitkänen

-Median toiminnoilla ei ole juuri rajoja. Ainoa keino on, että media itse ryhtyisi vetämään rajoja, ja pitäisi sisäistä kurinpalautusta. Muuten tähän ei jo pelkästään sananvapauden nimissä pystytä, Hietala arvioi.

Kukin media voisi Turun yliopistossa työskentelevän Hietalan mukaan pohtia tykönään omaa linjaansa.

-Esimerkiksi Helsingin Sanomat, Savon Sanomat ja Yle voisivat miettiä, että onko tämä heidän tapansa hoitaa asioita, Hietala heittää.

Raja keltaisen lehdistön ja asiajournalismin välillä on hämärtynyt. Hietala sanoo, että yhtä hyvin myös laatulehti voi tänä päivänä ottaa jonkin asian esille, jonka perässä samalle haaskalle käy lööppijournalismi.

Mediatutkija arvioi, että nykyisin mediat muistuttavat yhä enemmän toisiaan. Ainoastaan uutisointitapa on hivenen erilainen.

-Paluuta menneeseen ei ole. Tässä ollaan, ja näillä eväillä mennään. Voi olla, että vähän tulee hillintää ja vastareaktioita välillä. En kuitenkaan usko, että tunteettomuuteen ja medioiden väliseen jyrkkään erotteluun palataan enää koskaan, Hietala ennustaa.

Hietalan mukaan viimeisen parinkymmenen vuoden aikana koko kulttuurin on läpäissyt tunteellistuminen. Hän itse käyttää paljon puhutun viihteellistymisen sijaan nimenomaan tunteellistumista kuvaamaan viime vuosien muutosta.

-Viihteellistymiseen liittyy selvästi kielteinen arvovaraus. Ikään kuin se olisi pelkästään ikävä ja väärä ilmiö, Hietala mieltää.

Ihmiset asioiden tilalle

Median osalta tunteellistuminen tarkoittaa ihmislähtöistä uutisointia. Ihmiset kiinnostavat, ei niinkään asiat. Politiikkaa myöten erilaiset persoonallisuudet kiinnostavat.

-Asiapuoli jää liiankin vähälle huomiolle, Hietala harmittelee.

Käytännössä siis lähes kaikki asiat käsitellään henkilöiden kautta. Ihmisille tämä tarkoittaa Hietalan mukaan joko hyvää tai pahaa.

-Luulen, että esimerkiksi viime vuosien uhrit politiikan puolella, kuten Matti Vanhanen ja Ilkka Kanerva, eivät tästä välttämättä pidä, hän uskoo.

Politiikassa monet ovat osanneet käyttää tunteellistumista hyvin omaksi hyväkseen. Hietalan esimerkki on Timo Soini.

-Perussuomalaisten puheenjohtaja on persoonana sopiva mediaan. Luulen, että politiikan toimijat yleensäkin ovat ymmärtäneet hyvien tyyppien kiinnostavuuden. Siksi hakusassa on koko ajan suuria persoonallisuuksia.

Valta huumannut median?

Suurelle yleisölle, ja ennen kaikkea uutisoinnin kohteille tämän päivän uutisointi muistuttaa yhä enemmän ajojahtia. Otetaan esimerkiksi tapaus Kanerva.

-Kanerva toi vähän aikaa sitten Ajankohtaisessa kakkosessa mielestäni aika hyvin esille ajojahdin omasta näkökulmastaan. Olen samaa mieltä siitä, että media on vähän huumaantunut vallastaan.

Mahdollisuus tiputtaa rötösherroja –ja rouvia korkealta houkuttelee. Tämän päivän ilmiö on, että mitä yksi edellä sitä muut perässä.

-Tapa, jolla asioita hoidetaan on ajojahtimainen. Useimmissa tapauksissa yleisöltä häviää asian alkuperä. Lopulta syntyy mielikuva, että on konna, kun media noin ryöpyttää, Hietala toteaa.

Lähteet: YLE / Anna Kumpulainen