Uutta tutkimustietoa paleltumisriskeistä

Tutkimuksessa vastaajat ilmoittivat yhteensä 697 paleltumaa, joista 425 oli tapahtunut kyselyä edeltävänä vuotena ja 272 sitä aikaisemmin. Lieviä paleltumia ilmoitti edellisen vuoden aikana saaneensa 12,9 prosenttia ja vakavia paleltumia 1,1 prosenttia väestöstä.

tutkimus
YLE

Kymmenesosa väestöstä on saanut vakavan paleltuman elämänsä aikana. Selvitys toteutettiin kyselytutkimuksena kansallisen FINRISKI-tutkimuksen yhteydessä 1997 ja 2002. Paleltumia koskevaan kyselyyn osallistui yhteensä noin 9500 25-74-vuotiasta suomalaista.

Miehet ilmoittivat enemmän paleltumia kuin naiset. Paleltumien määrä väheni yli 65-vuotiaiden keskuudessa. Ammattialat, joissa paleltumia ilmoitettiin eniten, olivat maanviljelys, karjanhoito ja metsätyö, mutta myös opiskelijat, eläkeläiset ja työttömät ilmoittivat paleltumia useammin kuin sisätyötä tekevät. Ammattiluokat, joissa vakavia paleltumia esiintyi eniten, olivat: maanviljelijät ja metsätyöntekijät, rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät, prosessi- ja kuljetustyöntekijät sekä asiantuntijat. Paleltumariskiä työssä lisäsi työskentely ulkotyöammatissa, työn suuri fyysinen kuormitus sekä merkittävä viikoittainen altistuminen kylmälle.

Paleltumia syntyy todennäköisesti myös vapaa-aikana ja lieviä paleltumia ilmoittivatkin enemmän nuoret (25-35-vuotiaat) ja opiskelijat (18-29 %). Tutkimuksessa osoitettiin ensimmäisen kerran, että paleltumariskiä lisäävät yksilölliset tekijät, kuten sydämen vajaatoiminta, rasitusrintakipu, valkosormisuus, mutta myös diabetes, masentuneisuus ja runsas alkoholin käyttö.

Kylmää ei osata arvioida

Paleltumien esiintyminen nyky-yhteiskunnassa osoittaa kylmänhallinnan, kuten vaatetuksen ja yksilöriskien huomioimisen, haitallisen jäähtymisen tunnistamisen ja toiminnan suunnittelun, olevan riittämätöntä. Tutkimuksen perusteella työhön ja yksilöihin liittyvät riskitekijät tulee huomioida kehitettäessä tarkoituksenmukaisia kylmäriskien arvioinnin ja hallinnan malleja sekä vapaa-ajalle että työelämään.

Paleltuma on kudosvaurio, josta voi aiheutua pysyvää toimintahaittaa niin työssä kuin vapaa-aikana. Kylmävaurioiden määrästä työelämässä ja väestötasolla ei aiemmin ole ollut tietoa. Juuri valmistuneessa tutkimuksessa on ensimmäistä kertaa selvitetty paleltumien määrää ja siihen liittyviä riskitekijöitä väestötasolla. Paleltumat ovat ehkäistävissä ja siihen tulee pyrkiä kansanterveyden ja työsuojelun näkökulmasta.

Tutkimuksen toteuttivat Oulun yliopiston terveystieteiden laitos, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Työterveyslaitos sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tutkimusta rahoitti Työsuojelurahasto. Tulokset on äskettäin julkaistu arvostetussa kansainvälisessä työympäristön ja työterveyden tieteellisessä julkaisusarjassa Scandinavian Journal of Work Environment Health.

Lähteet: YLE Oulu