Aikaisemmat ilmastotiedot on saatu poraamalla syviä reikiä mannerjäähän. Uudet tiedot taas ovat peräisin pienten merieliöiden fossiloituneista kuorista. Niistä voidaan erottaa meriveden pH-arvo, josta taas voidaan päätellä veden sisältämän hiilidioksidin määrä.
20 miljoonaa vuotta sitten mioseenikaudella ilmaston hiilidioksidipitoisuus oli tasolla 400 miljoonasosaa (ppm). Kuutisen miljoonaa vuotta myöhemmin se alkoi laskea. Samalla laski maapallon lämpötila ja mannerjäätiköt alkoivat muodostua, samoin kuin pohjoisnavan talviaikainen merijää.
Mioseenikauden ilmaston korkea CO2-pitoisuus johtui oletettavasti aktiivisesta tulivuoritoiminnasta.
Viimeiset muutaman miljoonaa vuotta ilmaston CO2-pitoisuus on vaihdellut 180 ja 280 ppm:n välillä. Kasvihuonekaasujen päästöt ovat runsaan sadan vuoden ajan nostaneet tasoa nopeasti ja nykyään CO2-pitoisuus jo yli 380 ppm. ja noussee vuosikymmenen sisällä yli 400 ppm.
Havainnot ovat huolestuttavia siksi, että mioseenikaudella hiilidioksidin kyllästämä ilmakehä tuotti hyvin lämpimän ilmaston. Edes etelänavalla ei ollut jäätä ja merenpinnat olivat 25 - 40 metriä nykytason yläpuolella.
Tutkimus vahvistaa sen käsityksen, että CO2-tason säilyminen kauan korkealla tasolla johtaa suuriin muutoksiin. Tutkimus ei kuitenkaan kerro, kuinka nopeasti muutos tapahtuu, sanoo Kalifornian yliopiston tutkija Aradhna Tripati.
Arizonan yliopiston tiedemies Jonathan Overpeck huomauttaa puolestaan, että kaikkien, jotka epäilevät hiilidioksiditason ja ilmaston välistä yhteyttä, pitäisi lukea tämä tutkimus.
Tutkimus on julkaistu Science-tiedelehdessä ja siitä uutisoi BBC.
Lähteet: YLE Uutiset