Urheilun ikonit: Usko ja motivaatio hukassa yleisurheilijoilta

Suomalainen yleisurheilu on samassa tilanteessa kuin Pariisin MM-kisojen jälkeen 2003. Arto Bryggare ja Juha Väätäinen kehottavat uusimaan urheilujärjestelmän.

Kotimaa
Keihäs on juuri pudonnut 75 metrin kohdalle. Kenttätoimitsijat juoksevat mittaamaan tulosta.
Suomalaisten keihäänheittäjien heitot jäivät monta metriä odotetuista mitalituloksista.YLE

Kun keihäänheittäjien kisat menivät penkin alle, jäivät tavoitteet ja mitalit saavuttamatta. Entinen aitajuoksija Arto Bryggare sekä entinen kestävyysjuoksija ja valmentaja Juha Väätäinen pohtivat YLEn Aamu-tv:ssä, mikä Berliinin MM-kisoissa meni pieleen.

- Suomalainen keihäänheitto on ollut jo vuosia liian sisäänlämpiävää. Valintajärjestelmät ja monet muutkin asiat ovat jo aikansa eläneitä, Väätäinen ruoskii.

Arto Bryggarelta riittää hieman enemmän ymmärrystä keihäsmiehiä kohtaan. Bryggaren mielestä liian kova sisäinen kilpailu rasittaa suomalaista keihäänheittoa. Hän vertaa suomalaista keihäänheittoa Yhdysvaltojen pikajuoksuun. Hyviä urheilijoita on niin paljon, että kovakin urheilija saattaa jäädä rannalle arvokisoista. Maan sisäinen kilpailu voi syödä arvokisamenestystä.

- Myös amerikkalaiset pikajuoksijat räpelsivät kisoissa. Esimerkiksi kuubalaisilla ja japanilaisilla ei ole yhtä kovaa keskinäistä kilpailua, joten he voivat rauhallisin mielin satsata MM-kisoihin. Meillä tuo kisa on jatkuvasti päällä, Bryggare pohtii.

Väätäisen mielestä syyt heikkoon menestykseen löytyvät suomalaisesta urheilujärjestelmästä.

- Niistä tuloksista, joita keihäsmiehet ovat tänä kesänä tehneet, olisi tarvittu vain keskinkertainen heitto mitaliin. Se kertoo mielestäni, että järjestelmä ei tällaisena toimi, Väätäinen sanoo.

Yleisurheilu kriisissä?

Kun keihäs ei lennä, mitalit jäävät saamatta. Heikko menestys herättää kysymyksen siitä, mikä suomalaista yleisurheilua vaivaa. Bryggaren ja Väätäisen mielestä niin suomalaisurheilijoiden kuin urheilujohtajien asenteissa on korjattavaa.

- Meidän haaste tulevaisuuden yleisurheilussa on innostaa urheilijoita harjoittelemaan aikaisessa vaiheessa kovaa. Se ei tässä yhteiskunnassa ole viime vuosina ollut kovin populaaria, Bryggare sanoo.

Väätäisen mielestä menestykseen vaadittaisiin urheilujärjestelmän täysremontti junioritasosta huippu-urheiluun.

- 20 viime vuotta siellä istuneiden olisi aika siirtyä syrjään. Meidän täytyy löytää uusia innovaatioita ja uusia ihmisiä, joilla on näyttöä kansainvälisestä osaamisesta, sanoo Väätäinen.

Bryggare ei vyöryttäisi kaikkea syytä yleisurheilun lajijohdolle.

- Vaikka toki me tarvitsemme lisää ammattimaisuutta ja nuoremmille uskoa menestyksen mahdollisuuteen. Teoissa näkee sen, etteivät urheilijat usko siihen, Bryggare toteaa.

Menestys vaatii kovaa työtä. Entisten urheilijoiden mielestä tulokset paranisivat, jos urheilun eteen nähtäisiin enemmän vaivaa.

- Urheilujärjestelmä vaatii täysin sitoutuneita ihmisiä, sellaisia, jotka antavat elämänsä sille. Ei ole muuta lahjakkuuden lajia kuin työlahjakkuus. Se kantaa hedelmänsä, jos suhtautuu intohimolla, saa oikeaa oppia ja valmennusta sekä kohtuulliset olosuhteet, Väätäinen pohtii.

Lähteet: YLE Uutiset