Katolinen piispa varoittaa luterilaisia homoliittojen siunaamisesta

Homoliittojen hyväksyminen voi ajaa luterilaisen kirkon nurkkaan. Suomen katolisen kirkon uuden piispan Teemu Sipon mukaan ekumeeniset suhteet ovat vaarassa, jos Suomessa seurataan Ruotsin tietä samaa sukupuolta olevien kirkollisessa vihkimisessä. Teemu Sippo on ensimmäinen suomalaissyntyinen katolinen piispa 1500-luvun reformaation jälkeen.

Kotimaa
Suomen katolisen kirkon piispa Teemu Sippo
Suomen katolisen kirkon piispa Teemu SippoYLE

Samaa sukupuolta olevien parien kirkollinen vihkiminen on kuuma peruna kirkollisessa maailmassa. Ruotsin luterilainen kirkko on hyväksymässä kuun lopussa kirkolliskokouksessaan ns. sukupuolineutraalin avioliittoon vihkimisen. Asia on vanhoille kirkoille eli ortodoksiselle, anglikaaniselle ja katoliselle kirkolle vaikeasti nieltävä pala ja uhkaa katkaista kirkkojen väliset suhteet. Katolisen kirkon piispa Teemu Sippo muistuttaa, että avioliitto on vanhoille kirkoille pyhä sakramentti, ei vain hallinnollinen kysymys.

- Katolinen kirkko ei katso voivansa siunata samaa sukupuolta olevia pareja. Se ei pidä sitä moraalisesti hyväksyttävänä.

Suomessa asiaa vasta selvitellään, mutta katolisen kirkon piispa Teemu Sippo pelkää pahinta.

- Kaikki mikä tapahtuu Ruotsissa, tapahtuu yleensä Suomessa muutaman vuoden viiveellä. Siinä voi tulla ongelmia käytännön ekumeniassa, niin kuin Ruotsissa näyttää tapahtuvan.

Katolinen kirkko on tullut tunnetuksi varsin vanhoillisista näkemyksistään. Ei siis ihme, että uusi suomalaispiispakin kammoksuu Helsingin kaupungin ja monien järjestöjen tapaa jakaa kondomeja ilmaiseksi nuorille.

- Kondomien jaon myötä ikäänkuin kehotetaan, että käyttäkää nyt, kun ette muutakaan voi. Minusta pitäisi pikemminkin valistaa nuoria pidättyväisyyteen seksuaalisuudessa.

Piispa paheksuu mammonan palvontaa

Katolisen kirkon yhteiskuntanäkemys rakentuu pitkälti paavien sosiaalipoliittisten kiertokirjeiden varaan. Yksi keskeisimmistä on sata vuotta vanha Rerum Novarum -asiakirja, jossa puolustetaan työväestön ihmisarvoa. Piispa Teemu Sippo onkin erittäin huolissaan viimeaikaisista irtisanomista ja muistuttaa kirkon näkemyksestä, jonka mukaan työllä on etusija omaisuuden ja pääoman yli.

- Monesti puhtaasti taloudelliset seikat määräävät työelämässä. Tottakai taloudella on omat lainalaisuutensa, mutta herää kysymys, miten voitaisiin inhimillisemmin suhtautua työtä tekeviin ihmisiin ja perheisiin.

Onko talouden maailma mennyt jo liian kovaksi?

- Vaikuttaa siltä. Globalisaatio sitten vielä edesauttaa sitä. Useat yritykset ovat kasvottomia ja tekevät päätöksiä riippumatta ihmisistä.

Manausperinne elää väkevänä katolisessa kirkossa

Piispa pelkää irtisanomisten lisäävän entisestään yhteiskunnan pahoinvointia. Ihmisten pahoinvointi lisää katolisen kirkon mielestä myös itsekkyyden ja pahuuden voimien kasvu maailmassa. Kirkko ei ole kuitenkaan jäänyt toimettomana seuraamaan kehitystä, vaan on lisännyt perinteisten manaajien määrää seurakunnissa.

Katolisen kirkon manausperinteen herätti henkiin jo paavi Johannes Paavali toinen, joka määräsi jokaiseen hiippakuntaan vähintään yhden manaajan karkottamaan pahoja henkiä. Lisäpotkua toiminnalle antoi uusi paavi Benediktus 16:sta, joka on lisännyt pappien eksorsismikoulutusta. Myös Suomen katolisen kirkon piirissä työskentelee yksi manaaja, kertoo piispa Teemu Sippo.

- Meillä on hiippakunnassa yksi vanhempi pappi. Me kutsumme mieluummin eksorsistiksi.

Piispan mukaan kuka tahansa pappi ei voi ryhtyä häätämään pahoja voimia, sillä työ vaatii kokemusta ja koulutusta.

- Tässä tietysti tarvitaan sellaista pappia, joka osaa erottaa sairauden tai mielenhäiriön muusta, sanoo Sippo.

Luterilaisittain mystinen asia on katolilaisille arkipäivää, kertoo Suomen katolisen kirkon piispa Teemu Sippo.

- Me ymmärrämme katolilaisessa kirkossa, että on olemassa käsittämätöntä pahaa, joka voi vaikuttaa ihmiseen ja josta hän joutuu kärsimään.

Uusi piispa on käännynnäinen

Piispa Teemu Sippo on kotoisin Lahdesta ja iältään 62-vuotias. Hän oli alunperin luterilainen, mutta kääntyi katolilaiseksi 19-vuotiaana. Papin vihkimyksen Sippo sai vuonna 1977. Uudeksi piispaksi hänet nimitettiin kesällä. Nimitys oli historiallinen koko suomalaisessa kirkkohistoriassa, sillä edellinen suomalaissyntyinen katolinen piispa Arvid Kurki vaikutti 1500-luvun alussa.

Piispan mukaan suomalaiseen pappiin päädyttiin pitkän tauon jälkeen siitä syystä, että katolinen kirkko on pyrkinyt viime vuosina saamaan paikalliskirkkojen johtoon kyseisen alueen kulttuuria hyvin tuntevia henkilöitä. Kirkon imagolle tekee hyvää, kun se saa suomalaisemmat piirteet.

Omaa kääntymistään piispa ei osaa selittää muuten kuin siteeraamalla vanhaa kirkon miestä.

- Eräs pappi sanoi sata vuotta sitten omille käännynnäisilleen, joita opetti: "Jos teiltä kysytään, miksi teistä tuli katolilainen - sanokaa, ettette tiedä, koska se kuitenkin on Jumalan armoa, ja se on ihmiselle annettu lahja, että saa uskoa ja löytää hengellisen kodin."

Lähteet: YLE Uutiset / Jan Fredriksson