Ihmisulosteesta valmistettu maanparannuskomposti herättää epäluuloja

Uudenmaan maanviljelijät eivät innostu puhdistamolietteestä valmistetusta maanparannuskompostista.

kompostointi

Uudenmaan maanviljelijöille on tänä syksynä ollut tarjolla viemärijätteestä valmistettua maanparannuskompostia ilmaiseksi ja perille kuljetettuna.

Helsingin Vesi on tämän syksyn ajan tarjonnut kompostoitua turpeen ja lietteen sekoitetta viljeiljöille ilmaiseksi.

-Tämän maanparannuskompostin raaka-aineina on Viikinmäen jätevedenpuhdistamolta peräisin olevaa, niin sanottua mädätettyä ja konekuivattua lietettä, joka on kompostoitu turpeen kanssa noin kaksi ja puoli - kolme kuukautta, kertoo tuotettava valmistavan Helsingin Veden ympäristöpäällikkö Yrjö Lundström.

Tuote valmistetaan Porvoossa, Metsäpirtin kompostointialueella.

Fosfori ei enää yhtä suuri ongelma kuin ennen

Vastaavanlaisen maanparannuskompostin käyttö tyssäsi 90-luvun lopulla fosforimääräyksiin. Silloin tuotteessa olevan fosforin arveltiin liukenevan maaperään 100-prosenttisesti. Nykyisin fosforin liukenevuusarvo on vain 40 prosenttia, joten fosfori ei ole enää yhtä suuri ongelma kuin silloin.

Maatalousneuvojien puhelimet ovat kuitenkin soineet, kun maanviljelijät ovat tiedustelleet mahdollisuuksia käyttää kompostoitua lietettä pelloillaan.

- Lähinnä kysymyksiä tulee siitä, voiko sitä ottaa vastaan, miten sitä käytetään, saako sitä käyttää ja millä kasveillä sitä ei pitäisi käyttää, summaa ProAgria Uusimaan maatalousneuvoja Juha Simola.

- Kyllä siinä on tämä yhdyskuntajäteperäisyys siis jätevesilieteperäisyys, jolloin epäillään, että siellä on epäpuhtauksia ja erilaisia haitta-aineita, jatkaa Juha Simola.

Komposti on kuitenkin kelvannut

Metsäpirtin kompostointialueellakin ovat puhelimet soineet ja maanparannuskompostia on ajettu pelloille tähän mennessä jo yli 30 000 kuutiota. Maanparannuskomposti tuntuu kuitenkin olevan kovin "kuumaa kamaa", koska kukaan sitä vastaanottanut maanviljelijä ei suostu kertomaan, miksi sitä pelloilleen on halunnut.

Helsingin Veden ympäristöpäällikkö Yrjö Lundström uskoo taustalta löytyvän puhtaasti imagokysymykset.

- Kyllä tämä mielestäni on korvienväliasia hyvin pitkälle eli ihmisuloste tuntuu olevan kovin intohimoja herättävä asia. Kyse on mielestäni hyvin pitkälle ennakkokäsityksistä, arvelee Lundström.

Eloperäistä kompostia kuitenkin tarvitaan

Eläintilojen määrä on viime vuosina ollut laskemaan päin. Sen sijaan viemäreistä rittää raaka-ainetta jatkuvalla syötöllä.

Maatalouspuolella huolta herättävät lähinnä jätelietteen mahdolliset haitta-aineet, eikä niinkään itse lannan alkuperä.

- Siinä on kyllä monipuolisesti eri ravinteita ja kyllä se monissa suhteissa on ihan karjanlantaan verratava tuote, myöntää maaseutuneuvoja Juha Simola, mutta muistuttaa, että jätevesipohjaisissa tuotteissa on aina raskasmetalleja toisin kuin kotieläinten tuottamassa lannassa.

Jätevesilietteelle etsitään vaihtoehtoisia käyttökohteita

Pääkaupunkiseudulla Viikinmäen puhdistamolla lietettä syntyy päivittäin lähes 200 kuutiota.

Metsäpirtin kompostointialueella lietteestä on tehty jo pitkään multaa puutarhaan ja viherrakentamiseen. Maanparannuskompostin valmistaminen on kuitenkin nopeampaa ja siten myös taloudellisempaa. Siksi sen valmistusta ja kysyntää haluttaisiin saada nousuun.

- Kyllähän tässä on raha mukana myöskin, sanoo ympäristöpäälikkö Yrjö Lundström Helsingin Vedestä. Me yritämme tietysti etsiä mahdollisimman taloudellista ja kaikki mahdolliset määräykset täyttävää kierrätystä. Meidän mielestämme maanparannuskompostin valmistaminen ja sen peltokäyttö ovat hyvä tapa kierrättää jätettä, jota joka tapauksessa syntyy.

Lähteet: YLE Helsinki /Anne Savin