Helsinki on meluinen kaupunki

Lähes puolet kaupunkilaisista asuu melualueella. 55 desibeliä ylittyy edelleen noin 230 000 kaupunkilaisen kodin ympäristössä.

äänisaaste

Melulle altistuminen vaikuttaa tutkimusten mukaan monin eri tavoin ihmisten vointiin. Se huonontaa kuuloa, nostaa verenpainetta, heikentää immuniteettijärjestelmää, aiheuttaa stressiä, heikentää unen laatua, viivyttää lasten lukemaanoppimista, vaikeuttaa keskittymistä, se voi vaikuttaa lasten aivojen organisoitumiseen ja sillä on todettu olevan yhteys myös mielenterveysongelmien syntyyn.

- Tuoreen saksalaistutkimuksen mukaan kaikista kuolemaan johtaneista sydäninfarkteista 2,9 prosenttia johtui melusta. Suomeen sovellettuna n. 500 ihmistä kuolee melusta johtuneeseen sydäninfarktiin, kertoo melututkija Outi Ampuja.

Parempi elämä paremmalla melun hallinnalla

Hiljainen kaupunki on utopiaa, mutta parempi tasapaino melun ja hiljaisuuden välillä mahdollinen, ja se toisi tutkimusten mukaan helsinkiläisillekin paremman elämän. Tutkija Outi Ampujan mielestä tähän päästäisiin rauhoittamalla kaupungin sisälle enemmän hiljaisia alueita, kuten puistoja ja rantoja. Lisäksi voitaisiin alentaa ajonopeuksia, valaa lisää hiljaista asfalttia ja kaavoittaa asunnot kauaksi valtaväylistä.

Meluaitoja Ampuja pitää äärimmäisenä keinona hallita liikenteen ääniä. Vallit ja aidat estävät äänien kulkeutumisen heti aidan takana asuvien pihalle, mutta aidasta kauempana asuville liikenteen melu kantautuu esteestä huolimatta.

- Kysymys on lopulta siitä, millaisessa yhteiskunnassa me halutaan elää. Halutaanko me elää melun hallitsemassa äänimaisemassa, joka aiheuttaa negatiivisia asioita, tullaan agressiivisiksi ja ollaan kireitä. Vai halutaanko me, että melu ja hiljaisuus on nykyistä paremmassa tasapainossa. Että meistä tulisi näkyviin vähän paremmat puolet, kiteyttää Ampuja.

Lähteet: YLE Helsinki / Ari Tuhkanen