1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Lapsiaan pahoinpitelevät alkoholistiäidit yhä suurempi ongelma

Perheväkivalta on saanut uusia muotoja. Nyt isoksi ongelmaksi ovat tulleet lapsiaan pahoinpitelevät alkoholisoituneet äidit. Väkivallan uhriksi joutuneen lapsen kuulusteleminen vaatii poliisilta, syyttäjältä ja tuomarilta herkkyyttä ja tarkkaa psykologista silmää.

Kuva: Leena Luotio / Yle

Suomeen on syntynyt uusi rikollisryhmä: pahoinpitelijä-äidit. Poliisin tietoon tulee vuosittain noin 400 omaan lapseen kohdistunutta väkivallantekoa.

Lapsiin kohdistuvia väkivaltarikoksia selvittelevä vanhempi konstaapeli Pekka Hätönen Helsingin Itäkeskuksen poliisista kertoo, että kaksi kolmasosaa rikostutkintaan tulevista tapauksista johtuu äidin riehumisesta.

Taloudellinen hätä näkyy myös henkisenä hätänä.

- Se tavallinen tapaus on yksinhuoltajaäiti, jolla on ongelmia alkoholin kanssa ja joka on uupunut työasioihin. Hän on saattanut menettää työpaikkansa. Kaikki nämä paineet kohdistuvat sitten kurittomiin lapsiin, joita helposti raivostuva äiti ojentaa fyysisesti, väkivallalla.

Kuulemista ja kuulustelua lapsen ehdoilla

Poliisi saa tiedon lapsen pahoinpitelystä tavallisesti päiväkodista, koulusta tai sosiaalivirastosta.

Alle 15-vuotiaiden kuulustelut tallennetaan videolle. Lapsen kuulusteleminen on tarkkaa työtä. Aluksi poliisin on lunastettava lapsen luottamus.

- Ennen kuin menemme videokuulusteluhuoneeseen, rakennamme kontaktin lapsen kanssa. Luemme vaikka Aku Ankkaa tai muita sarjakuvia, leikimme ja laulamme - jos siltä tuntuu. Välillä on leikitty virkamerkillänikin, Hätönen sanoo.

Äitikin osaa olla julma.

- Eräs kuultavanamme ollut lapsi ei ollut osannut keittää vettä riittävän kuumaksi. Äiti hiiltyi, keitti veden kiehuvaksi ja laittoi lapsen käden kattilaan. Näin äiti näytti, kuinka kuumaksi se vesi olisi pitänyt saada.

Jopa alle kymmenvuotiaita käräjäsaliin saakka

Käräjäsaliin alle 15-vuotiaita tuodaan vain poikkeustapauksissa. Tavallisesti oikeus katsoo vain poliisin kuulusteluvideon, mutta erityisestä syystä jopa alle kymmenvuotias saatetaan kutsua käräjä-saliin.

Käräjätuomari Maritta Pakarinen Helsingin käräjäoikeudesta luonnehtii pienen lapsen kuulemista oikeussalissa kaikille osapuolille vaikeaksi tilanteeksi.

- Jos päädymme siihen, että lapsi täytyy tänne käräjäsaliin tuoda, niin luonnollisesti pyrimme luomaan tunnelman mahdollisimman turvallisen ja levollisen tuntuiseksi. Kunnioitamme luonnollisesti myös lapsen tahtoa. Ei tänne lasta ikinä vastoin tämän tahtoa raahata.

Sallitun ja kielletyn kurittamisen raja?

Missä sitten menee sallitun kurittamisen ja rikollisen pahoinpitelyn raja?

- Lainsäätäjän linja ja ylempien oikeusasteiden luoma oikeuskäytäntö ovat tiukkoja. Esimerkiksi tukistaminen, läpsiminen ja luunapit ovat ruumiillista kuritusta - ne täyttävät ainakin lievän pahoinpitelyn tunnusmerkistön, käräjätuomari Pakarinen valistaa.

Mielipidekyselyissä kansa kummeksuu esimerkiksi pienen tukkapöllyn laittomuutta. Esitutkinta- ja syyttäjäviranomaiset käyttävät työssään maalaisjärkeä vaihtelevalla menestyksellä.

- Poliisilla ja syyttäjillä on laaja harkintavalta. En usko, että kukaan syyttäjä tuo tänne käräjille yhtä yksittäistä pientä ja lievää tukistamista tai läpsäisyä.

Perhe- ja lapsirikoksiin erikoistunut valtionsyyttäjä Anu Mantila valtakunnansyyttäjänvirastosta on käräjätuomari Pakarista tiukemmalla linjalla.

- Rikoslain pahoinpitelypykälää on luettava tarkasti. Ruumiillinen väkivalta - tuuppimiset ja korvatillikat mukaan lukien - on aina rangaistavaa riippumatta siitä, aiheuttaako se vammoja. Henkinen väkivalta puolestaan on rangaistavaa silloin, kun se vahingoittaa toisen terveyttä.

- Vanhempien lapsiinsa kasvatustarkoituksessakin kohdistama ruumiillinen väkivalta on yksiselitteisesti kiellettyä ja täyttää rikoslain pahoinpitelyrikoksen tunnusmerkistön. Sallittua ruumiillista kasvatusväkivaltaa ei ole.

- Eri asia sitten on, että syyttäjä voi harkintavaltansa puitteissa jättää pahoinpitelyn syyttämättä esimerkiksi kohtuus- tai vähäisyysperusteella.