Korpelan Voiman on rakennettava kalatie

Vuosikymmenien kiista ratkesi Kannuksessa, kun korkein hallinto-oikeus ilmoitti hylänneensä Korpelan Voiman valituksen asiasta. Korpelan Voima velvoitetaan siis rakentamaan kalatie Kannuksessa sijaitsevaan voimalaitospatoonsa.

Kotimaa
Korpelan patotyömaa 1919-21. Tukki tukee tekeillä olevaa patoa.
Korpelan Voiman pato Kannuksessa rakennettiin 1920-luvulla. Kalatie tulee padon eteläpuolelle.Korpelan Voima

Oikeus hylkäsi energiayhtiön valituksen asiasta. Korpelan Voima sai luvan maaherralta padon rakentamiseen vuonna 1925, voimalaitos velvoitettiin jo silloin kalatien rakentamiseen, mikäli se vastaisuudessa katsotaan tarpeelliseksi.

Energiayhtiö on pitänyt vaatimusta turhana, koska sen mukaan vaelluskaloja ei nouse niin paljon Lestijokeen, että padon rakentaminen olisi kannattavaa.

Lestijoen kalastuskunnan isännöitsijän Eero Hakalan mukaan oikeuden päätös oli odotettu. Hän luonnehtiikin tuoretta päätöstä isoksi askeleeksi.

- Se on yksi etappi tällä pitkällä tiellä, joka on Lestijoen kalastusalueella ollut meritaimenkannan ja Lestijoen vaelluskalakannan hoitamisessa ja elvyttämisessä.

- Tietysti on murheellista, että pato on sulkenut tien Lestijoen taimenelta yläjuoksun koskille jo 90 vuotta. Eivät kalat aivan yhtäkkiä löydä Lestijoen yläjuoksulle, mutta aikaa myöten se tapahtuu, arvioi Eero Hakala.

Kaloilta saattaa mennä 10-15 vuotta, että ne oppivat uuden reitin yläjuoksulle. Viime vuosina ne ovat pysähtyneet kolmisen kilometriä padon alapuolella olevalle koskelle.

Kalatie on iso investointi

Korpelan Voiman on tehtävä suunnitelma kalatien toteuttamisesta tammikuun loppuun mennessä. 1990-luvulla tehtyjen laskelmien mukaan kalatien hinnaksi voi tulla miljoona euroa, sen maksavat lopulta sähkönkäyttäjät.

- Kyllä me otettiin se (Korkeimman hallinto-oikeuden päätös) vastaan pettyneinä, mutta ei yllättyneinä. Tiedostimme, että tämä oli ajan hengen mukainen päätös, sanoo Korpelan Voiman toimitusjohtaja Tuula Loikkanen.

Korkein hallinto-oikeus katsoi tarpeen kalaportaalle syntyneen kun joen yläosa kunnostettiin viitisen vuotta sitten. Ympäristölupaviraston mukaan veden laadun perusteella parhaat lisääntymisalueet ovat padan yläpuolella. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan Itämeren puoleisessa jokivesistössä on jäljellä alle 10 luonnonvaraista meritaimenkantaa, joista yksi on Lestijoessa. Lestijoessa taimenen luontainen lisääntyminen on ollut tutkimuslaitoksen mukaan satunnaista ja kannan säilyminen nykyisellään erittäin epävarmaa.

- Lestijoen meritaimen on äärimmäisen tärkeä kala ekologisesti ja Lestijoki on jokena niin hyvässä kunnossa, että sen eteen kannattaa tehdä töitä. Lestijoki on Pohjanmaan yksi parhaiten säilyneistä joista. Lapvärtin Isojoki on se toinen, joka on edes jollain tavalla säästynyt ihmisen muokkaukselta, sanoo Lestijoen kalastuskunnan isännöitsijä Eero Hakala.

Kaitforsin voimalan kalatie näyttää esimerkkiä

Länsi-Suomen ympäristökeskuksen tarkastaja Juha Sarell esittelee tyytyväisenä vuonna 2006 rakennettua kalatietä Alavetelissä. Kaittforsin voimalan Sääkskosken säännöstelypadon luota lähtee kauniisti polveileva ja mutkitteleva 350 metriä pitkä kalatie.

- Padon ylittävässä osassa on niin sanottu rakovirtausporras, siinä mielessä tämä on ihan tyypillinen kalatie. Tässä on kuitenkin myös rakennettu kuivalle maalle niin sanottu luonnonmukainen kalatieosuus. Näitä ei Suomessa kovin monta ole, kertoo Juha Sarell.

Tärkeintä kalatien rakentamisessa on se että yhteys mereltä joen yläosille, tässä tapauksessa aivan Kaustiselle saakka, on olemassa. Samoin kalatien on palveltava juuri niitä kalalajeja, jotka ovat Perhonjoelle ominaisia, sanoo Länsi-Suomen tarkastaja Juha Sarell.

- Tässä on tavoiteltu erityisesti sitä, että syyskutuiset kalat pääsisivät yläjoelle silloin, kun niillä on pyrkimys ja halu kutualueille. Syyskutuisia kaloja ovat esimerkiksi taimen ja siika. Kalatietähän käyttävät toki kevätkutuisetkin kalat, kuten lahna, ahven ja hauki.

Kaitforsin padon kiertävä kalatie on todettu toimivaksi Länsi-Suomen ympäristökeskuksen seurantatutkimuksessa. Kalatien yläjuoksulta on tavattu muun muassa nelikiloinen meritaimen.

- Se on sitten eri asia, houkutteleeko itse Perhonjoki kaloja joen yläosille. Ja riittääkö joen virtaama esimerkiksi taimenille, Juha Sarell toteaa.

Lähteet: YLE Keski-Pohjanmaa