Uljas kotka liitelee jo etelään päin

Merikotkaa pidetään suomalaisen luonnonsuojelun suurena menestystarinana. Merikotkan ohella kuitenkin myös Suomen kotkakanta on viime vuosikymmeninä elpynyt tuntuvasti.

luonto
Kotka laskeutuu.
Antti Leinonen

Kotka onkin levittäytymässä Pohjois-Suomen erämaa-alueilta hitaasti kohti Etelä-Suomea. Tietokirjailija Pertti Koskimies ja luontokuvaaja Antti Leinonen ovat koostaneet aiheesta tuoreen kirjan, jonka nimenä on Kotkamailla.

Koskimies on sitä mieltä, että kotka on ihmisille enemmän kuin lintu.

- Kotka on niitä voiman ja vallan symboleita kaikkialla. Siinä on jotain ihmistä suurempaa, Koskimies kuvailee.

Tietokirjailija on sitä mieltä, että Suomessa yleisesti käytetyn maakotka-nimen etuliite on turha. Koskimiehen mielestä maakotkaa tulisi kutsua vain kotkaksi

- Maakotka on kaikista kotkamaisin, muiden kotkien kantamuoto. Siksi kotka on kotka.

Kanta elpyy

Kotkalle kuuluu hyvää. Kanta on kasvanut 60-luvulta tasaisesti. Nyt Suomessa on noin 450 kotkaparia.

- Etelässähän se oli vielä 1700-1800 -luvuilla takamailla pesivä laji. Kotkavaino kuitenkin hätisti sen pohjoiseen Suomeen. Nyt kotka pesii jo yhdellä paikkakunnalla Varsinais-Suomessa ja toinenkin pari saattaa olla asettumassa tänne, kertoo Koskimies iloisista uutisista.

Pieniä merkkejä on myös jo siitä, että vainojen aristaman kotkan arkuus jo hieman laantuisi.

- Kyllä tietyillä paikoilla sille on käymässä samalla tavalla kuin huuhkajalle tai kanahaukalle, joita aikoinaan vainottiin. Nämä eivät enää ihmistä aristele. Kotkalla sukupolven ketju on kuitenkin niin paljon pitempi, että sillä vie enemmän aikaa tulla kesymmäksi.

Pesärauha tärkeä

Kotka tarvitsee pesiäkseen avointa saalistusympäristöä, kuten suota tai hakkuuaukeaa. Pesäpaikan rauhallisuus on myös tärkeä. Vahvaoksaisen petäjän löydyttyä kotka asettuu pesäksi, mutta ihmisen läsnäolo saattaa häiritä pahasti pesintää. Munat kylmettyvät jo muutamassa tunnissa.

- Jos vaikka vahingossa kävellen tai kelkalla osuu pesälle, niin sieltä on kyllä nopeasti lähdettävä pois. Varsinkin eteläisemmässä Suomessa on syytä olla herkkänä, Koskimies muistuttaa.

Asenteet parantuneet

Asenteet esimerkiksi poronhoitoalueilla kotkaa kohtaan ovat muuttuneet. Poronhoitajille maksetaan paliskuntakohtaisia korvauksia kotkan pesistä ja syntyneistä poikasista.

Kotkan ravinnosta noin kahdeksan prosenttia muodostuu poron vasoista. Kotkat kuitenkin saalistavat pääosin sairaita ja elinkelvottomia vasoja, joten suurta vahinkoa kotkista ei poronhoitoalueillakaan ole.

- Poronhoitajilta on saatu esimerkiksi uusia pesänpaikkoja tietoon, Koskimies puhuu asenteiden muutoksesta.

- Jos aloittaisimme Etelä-Suomessakin kotkaprojektin, niin näen siinä mahdollisuuksia. Pitäisi jättää viimeisiä etelän soita kotkan saalistusmaiksi ja säilyttää vahvaoksaisia pesimäpuita takamaille. Jos kotka pesiytyisi pysyvämmin etelään, niin se kyllä olisi voitto suomalaiselle luonnonsuojelutyölle.

Koskimiehen mukaan Suomeen mahtuisi noin 600 kotkaparia, joten kasvunvaraa vielä olisi.

Lähteet: YLE Turku / Markku Salo