Suomessa on luettu lakia kansan kielellä 250 vuotta

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 250 vuotta ensimmäisen suomenkielisen lakikirjan ilmestymisestä. Suomenkielisten lakikirjojen alkuteos Ruotzin Waldacunnan Laki hyväxi luettu ja wastan otettu Herrain Päivillä vuonna 1734 ilmestyi Turussa 1759. Eduskunnan kirjastossa on lakikirjan vaiheista kertova kattava näyttely vuoden loppuun saakka.

Kotimaa

1500-luvulla ja vielä 1600-luvunkin puolella virkamiehetkin osasivat suomea. Ruotsin kieli alkoi kuitenkin pikkuhiljaa voittaa alaa, ja virkamiehistö ruotsalaistui. Tämä 1600-luvulla alkanut kehitys kiihtyi 1700-luvulla.

Vuoden 1738 valtiopäivillä talonpojat vaativat, että kaikkien heidän virkamiestensä pitäisi osata suomea. Pari vuosikymmentä kestäneen vetkuttelun ja vastarinnan jälkeen Ruotsin vuoden 1734 lain suomennos lopulta saatiin ulos kirjapainosta vuonna 1759.

Kirjassa on 313 sivua, hakemisto ja "Muutamat yleiset Oijennus nuorat" - eli Olaus Petrin tuomarinohjeet 1530-luvulta.

Eduskunnan kirjaston tutkijat ovat jäljittäneet kirjasta 39 alkuperäistä nidettä.

Ei virallista asemaa - silti ahkerassa käytössä

Suomenkielinen lakikirja ei saanut virallista asemaa. Silti sillä oli suuri yhteiskunnallinen merkitys, sanoo Helsingin yliopiston oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori Jukka Kekkonen.

- Vuoden 1734 lain merkitys koko Ruotsille oli suuri. Kun siitä sitten saatiin 1759 valtakunnan itäiseen maakuntaan kansankielinen versio, se oli suuri tapaus, Kekkonen sanoo.

Oikeutta hakevat, jotka eivät ymmärtäneet ruotsia, saattoivat suomenkielisen lakikirjan avulla saada selkoa lain säännöksistä. Lakikirjan suomenkielistä laitosta luettiin ahkerasti kaupunkien raastuvanoikeuksissa ja maaseudun kihlakunnanoikeuksissa.

- Kihlakunnanoikeuksissa oli maallikkolautakunnat. Suomenkieliselle lakikirjalle oli sielläkin kova kysyntä, kertoo Kekkonen.

Kielitaistelua 1800-luvulla

Kun Suomi 1809 liitettiin Venäjään, ruotsi säilyi maan virallisena kielenä. Vuoden 1734 laki jäi Suomessa voimaan.

Turun akatemian piirissä oli herännyt halu kehittää suomen kieltä kansanvalistustyön tarpeisiin. Ajan huomattava oikeusoppinut Matthias Calonius julkaisi vuonna 1808 uuden suomenkielisen laitoksen vuoden 1734 laista. 1800-luvun jälkipuoliskolla julkaistiin vielä kaksi muuta suomenkielistä lakikirjaa.

- 1800-luku oli oikeudellisten käsitteiden hakemisen ja luomisen aikaa. Esimerkiksi asianajaja-käsitteen yhtenä vaihtoehtona oli käräjäveijari, Kekkonen naurahtaa.

Nykyformaatti vasta 1950-luvulla

Suomen itsenäistyminen 1917 merkitsi vallankumousta myös suomalaisen lakikielen asemassa ja oikeuslaitoksessakin syntyi todellinen kielellinen tasa-arvo.

Nykymuotoiset Suomen Laki -teokset saivat kuitenkin alkunsa vasta vuonna 1955. Suomen Laki I ja Suomen Laki II -teosten aiheenmukainen systematiikka poikkesi täysin aikaisemmista, kronologisesti järjestetyistä lakikirjoista.

Sähköistymistä ja kilpailua 2000-luvulla

Suomen Laki -teoksesta julkaistiin ensimmäinen CD-rom-versio vuonna 1995. Palvelua on ylläpidetty verkkoversiona vuodesta 1996.

Lisäksi sekä maksuton Finlex-palvelu että useat kaupalliset palvelut tarjoavat lainsäädäntöä, oikeuskäytäntöä ja lakien esitöitä sähköisessä muodossa.

Suomen Laki sai kilpailijan vuonna 2008, kun Edita toi markkinoille Lakikirja-nimisen teoksen. Editalla on myös maksullinen sähköinen Edilex-palvelu.

Lähteet: YLE Uutiset / Ari Mölsä