Karhunmetsästys ohi Kymen riistanhoitopiirissä

Riistanhoitopiiriin myönnetyt luvat on käytetty. Viimeinen karhu kaadettiin torstaina aamupäivällä Parikkalan Koivusuolla. Nyt kontiot ovat siirtymässä talviunille.

karhu
Kaadetun karhun käpälät.
Yle

Riistanhoitopiirin Vuoksen pohjoispuolen aluejohtajan Seppo Näverin mukaan Parikkalassa kaadettu karhu oli 90-kiloinen naaras.

Kymen riistanhoitopiiri sai tälle metsästyskaudelle yhdeksän karhunkaatolupaa Etelä-Karjalan alueelle. Luvista ainoastaan yksi tuli Vuoksen alapuolelle, loput menivät koilliselle alueelle.

Talviunien aika

Karhut ovat siirtymässä talviunille. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen erikoistutkija Ilpo Kojola kertoo, että itärajan tuntumassa asuvista karhuista valtaosa siirtyy talviunille Venäjän puolelle. Tähän voi vaikuttaa karhunmetsästys, joka ei ole yhtä yleistä Venäjän lähialueilla kuin Suomessa.

- Karhut ovat vuosikymmenten myötä oppineet välttelemään riskiä tulla ammutuksi. Venäjän puolella karhunpyyntiä on hyvin vähän, joten Venäjän rajavyöhykealue on rauhallista aluetta, Kojola kertoo.

Karhujen talviunille siirtymisen ajankohta vaihtelee alueittain. Esimerkiksi kylmemmällä alueella Taivalkoskella Pohjois-Pohjanmaalla ei enää kaksi viikkoa sitten näkynyt karhujen tassunjälkiä, josta voi päätellä, että kontiot ovat menneet nukkumaan. Kymen riistanhoitopiirin alueella karhut siirtyvät talviunille noin kuukausi myöhemmin.

Talviunille vaikka lunta ei olisi

Karhujen talviunille meno määräytyy vuodenaikojen rytmin mukaan. Otso havaitsee päivän lyhenemisen sekä ravintotilanteen ja lämpötilan muutokset. Karhulla on biologinen kello.

Ilmaston lämpenemisen vaikutuksesta karhujen talvehtimiseen ei Kojolan mukaan voi vetää suoria johtopäätöksiä.

- Viime vuosina on ollut jonkin verran aiempaa enemmän karhuja myös keskitalvella liikkeellä. Kysymyksessä on kuitenkin ollut aika pieni yksilömäärä ja, kun karhujen määrä on kasvanut, niitä on tullut sitä kautta havaittua useammin.

Etenkin sateisilla säillä syntyy Kojolan mukaan riski, että karhu vaihtaa paikkaa pesän pohjan kastuessa.

- Mutta toisaalta esimerkiksi Virossa ei toissa talvena ollut keskitalvella lunta juuri lainkaan ja oli lämmintä ja sateista niin ei siellä havaittu karhujen kulkevan. Kyllä ne pesissä olivat ihan normaaliin tapaan.

- Karhun fysiologia on ohjelmoitunut lepovaiheeseen, joten kynnys lähteä liikkeelle on korkea.

Karhut nukkuvat Kojolan mukaan kevyttä unta. Ne eivät vaivu horrokseen. Kun pesän ulkopuolella on liikettä niin karhu pystyy sen havaitsemaan ja valpastuu.

Karhun talvipesän luona vierailu voi aiheuttaa ikäviä seurauksia.

- Karhu havaitsee, että pesäpaikka on paljastunut ja sinne ei voi jäädä. Surullisinta siinä on se, että emokarhu voi jättää pienet pennut yksin pesään ja pennut kuolevat.

Lähteet: YLE Etelä-Karjala