Soinisen koulussa haasteisiin tartutaan rohkeasti

Helsinkiläinen Soinisen koulu on hyvä esimerkki koulujen erilaistumisesta. Koulun lähialueilla Malmilla ja Pukinmäessä asuu runsaasti maahanmuuttajia, ja koulun oppilaista heitä on noin puolet.

Kotimaa

Samalla luokalla voi olla toistakymmentä eri kansallisuutta. Oppilaiden kielitaito vaihtelee huomattavasti, sillä toiset heistä ovat syntyneet Suomessa, toiset saapuneet vasta hiljattain.

- Opettajalla saattaa olla kahdeksantoista eri lukujärjestystä eri oppilasryhmien takia. Opettaja on aikamoinen taikuri, kuvaa koulun rehtori Leila Lindqvist koulun arkea.

Hänen mukaansa haasteita riittää. Maahanmuuttajat eivät saa luontaista tukea suomen kielen oppimiseen, koska suomen kieltä puhuvat ovat vähemmistönä.

Monikulttuurisuuden lisäksi opettajien työtaakkaa lisäävät suomalaisperheiden työttömyys- ja päihdeongelmat.

- Usein lapsella ei ole elämänjärjestystä. Koulu luo sitten päivään rakennetta; mihin aikaan pitäisi herätä, mitä laittaa päälle ja mitä syödä. Ja läksytkin pitäisi tehdä, Lindqvist luettelee.

Rehtori arvioi kuitenkin, että kenenkään oppiminen ei ole koulussa uhattuna. Lapsien oppimistaitoja selvitetään yksilöllisesti ensimmäisellä ja toisella luokalla. Hyväksi tukimuodoksi on osoittautunut myös läksykerho, jossa tehdään läksyjä valvotusti koulun jälkeen. Näin tukea saavat myös lapset, joiden vanhemmat eivät tue lasten koulutyötä riittävästi.

Tukirahalla järjestetään kerhoja

Soinisen koulu on yksi noin kolmestakymmenestä Helsingin koulusta, jotka saavat erityistä erityistä tukea syrjäytymisen ehkäisyyn. Lisärahan perusteena on huoltajien alhainen koulutus- ja tulotaso sekä maahanmuuttajien määrä.

Rahaa jaetaan noin 10 000 – 100 000 euroa koulua kohti. Soinisen koulussa rahalla on järjestetty kerhoja, hankittu lisämateriaaleja ja tuettu muutenkin lasten yksilöllistä oppimista.

Rehtorin mielestä olisi kuitenkin hyödyllisempää, jos maahanmuuttajien määrä huomioitaisiin jo koulujen perusrahoituksessa.

- Kyllä usean kielen kanssa kamppaileva maahanmuuttaja tarvitsee tavallista enemmän tukea oppimiseensa, hän perustelee.

Lähteet: YLE Uutiset / Tuomas Kerkkänen