Hyvä kielipää on myytti

Moni luulee, että on liian vanha tai kyvytön oppimaan uuden kielen. Dosentti Riikka Alanen on kuitenkin toista mieltä: kaikilla on edellytykset oppia kieliä, pitää vain löytää oikea oppimismenetelmä.

Kuva: YLE / Etelä-Karjala

Kouluenglannilla ei nykypäivänä enää kovin pitkälle pötkitä. Monipuolinen kielitaito on osa ammattitaitoa työssä kuin työssä. Sanotaan jopa, että monipuolinen kielitaito kuuluu kansalaistaitoihin. Kuinka monta kieltä pitää osata, että kelpaa yhteiskunnan jäseneksi, soveltavan kieltentutkimuksen professori, dosentti Riikka Alanen?

- Ainakin se yksi eli oma äidinkieli, mutta nykyisin on aika tärkeää, että on monta kieltä hallussa. Tämä ei tarkoita sitä, että kieli pitäisi osata täydellisesti, pienikin taito riittää.

Hyvä kielipää on myytti

Monella ihmisellä on käsitys, että ihmisellä on joko hyvä tai huono kielipää. Alanen on sitä mieltä, että kielitaidossa on kyse ennemminkin opetusmenetelmästä.

- Kielipää on oikeastaan sellaista kielellistä lahjakkuutta, joka liitetään koulun luokkahuoneoppimiseen. Jos siirrytään pois sieltä luokkahuoneesta, niin kaikilla meillä on samankaltaiset edellytykset oppia vieraita kieliä käyttämällä niitä kommunikoitaessa muiden ihmisten kanssa. Jos joku ei opi kieltä perinteisellä koulumenetelmällä, syy ei ole siinä, että hänellä olisi huono kielipää. Pitäisi vain lähteä etsimään muita keinoja oppia kieltä.

Ikä ei ole este oppia uutta kieltä

Alanen painottaa, että kaikki voivat oppia uuden kielen. Lapset ja nuoret oppivat kielen motoriset puolet, kuten ääntämisen ja artikuloinnin vanhempia ihmisiä helpommin ja nopeammin. Yleensä, mitä vanhempana kielen oppii, sitä vaikeampi on päästä eroon omasta aksentista. Sen sijaan aikuisten opiskelijoiden etu on, että he tietävät, miten opiskella ja mitä he haluavat.

- Vanhakin ihminen voi oppia uuden kielen, ei siinä ole mitään rajaa. Tietysti on aivan totta, että mitä vanhemmaksi ihminen tulee, sitä työläämpää se on. Jopa viitisen prosenttia aikuisiällä kielen opettelemisen aloittaneista oppii uuden kielen täydellisesti. Mitään syytä, ainakaan iän suhteen, ei ole jättää kieltä oppimatta.

- Vanhemmat ihmiset ovat paremmin selvillä siitä, mitä he haluavat. He asettavat itselleen tavoitteita helpommin, he näkevät keinoja niiden saavuttamiseen ja niinpä etenkin kielen oppimisen alkuvaiheessa oppiminen saattaa tapahtua aika paljon nopeammin kuin nuorilla. Vanhemmilla ihmisillä on myös kyky oppia eli jos he ovat oppineet yhden kielen jo aikaisemmin, niin heillä on tieto, miten vieraan kielen oppiminen parhaiten sujuu. Vanhemmilla ihmisillä on siis tässä mielessä etulyöntiasema.

Kielitaito on valtaa

Englantia äidinkielenään puhuvat ovat etulyöntiasemassa kansainvälisillä areenoilla. Heidän ei tarvitse opetella uutta kieltä voidakseen tehdä itsensä ymmärrettäväksi muille. Kielen epätasa-arvoisuuden poistamiseksi on kehitelty kokonaan uusi kieli, esperanto. Lähtökohtana kielen kehittelyssä on ollut ajatus, että se olisi helpompi oppia kuin nykyiset kielet ja että se olisi käyttäjille puolueeton.

Esperanto ei kuitenkaan ole vielä maailmaa valloittanut, joten on hyväksyttävä se, että parhaiten kieltä taitavalla on etulyöntiasema vuorovaikutustilanteessa. Hänellä on valta huonommin kieltä osaavan ylitse.