1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kulttuuri

Filmikoulussa satsataan ensin ymmärrykseen

Elokuvataiteen koulutuksen aloittamisesta itsenäisenä oppiaineena Taideteollisessa korkeakoulussa tulee tänä syksynä kuluneeksi 50 vuotta. Elokuvaäänityksen ja äänisuunnittelun professori Matti Kuortti näkee suomalaisen koulutuksen vahvuutena sen laaja-alaisuuden.

kulttuuri

- Puolitoista ensimmäistä vuotta rakennetaan vahvaa ymmärrystä elokuvaan. Yhteistyötä tuotannossa tehdään esimerkiksi niin, että äänittäjä yrittää kentällä ymmärtää kuvaajan problematiikkaa ja auttaa kuvaajaa ymmärtämään äänittäjän problematiikkaa, Kuortti kertoo.

Kuortin mukaan elokuva-alalla kaikkien tulee tuntea kunkin alan perusteet. Työ sujuu paljon paremmin kun jokainen sektori ei keskity kapeasti vain omaansa. Myös elokuvahistorianopetus ja sen tuntemuksen osuus opetuksesta on hyvin vahvaa Suomessa.

Nykyään koulutusta annetaan Helsingissä Mediakeskus Lumessa. Tämä päivän opinnot koostuvat elokuvan ilmaisullisista, teknisistä ja ammatillisista aineista, elokuvahistoriasta ja -teoriasta sekä taideaineiden ja vieraiden kielten opinnoista. Opintoihin sisältyy myös harjoituselokuvatuotantoja.

Elokuvaohjauksen opintojaan viimeistelevä Juho Kuosmanen kokee, ettei koulutus ole välttämätön elokuvaohjaajalle mutta se antaa etulyöntiaseman. – Koulutusta ei tarvitse, mutta kyllä siitä varmasti on hyötyä, Kuosmanen arvelee.

Hän kokee opiskelun elokuvakoulussa oikopolkuna ja kanssaopiskelijat tukiverkostona. Ilman koulutusta on myös vaikeampi lähestyä tukevia tahoja kuten säätiöitä tai Yleisradiota.

Opiskelijat ovat rauhoittuneet

Elokuvakouluun otetaan joka vuosi nelivaiheisten pääsykokeiden kautta parikymmentä uutta opiskelijaa, ja koulusta valmistuu vuosittain saman verran.

Vuonna 1966 samaisessa koulussa opiskelunsa aloittanut, nykyään professorina toimiva Matti Kuortti toteaa nykypäivän opiskelijoiden olevan rauhallisempia kuin aikaisemmin. Aikoinaan otettu luokkakuva kertoo muutoksesta.

-Vuosikurssimme, jossa oli kolmetoista ihmistä, oli hyvin yhtenäinen. Kolmannen vuoden lopulla keväällä 1969 päätettiin, että tehdään jotain merkittävää ja keksittiin, että se voisi olla luokkakuva.

Projekti koettiin aluksi työlääksi ja tylsäksi, mutta sitten keksittiin että kuva otetaan alasti. Studiossa otetussa kuvassa opiskelijat seisovat kahdessa rivissä, pojat takana ja tytöt edessä. Matti Kuortin mukaan Filmihullu-lehti sai myöhemmin yksinoikeuden julkaista kuvan.

Vastaavia kuvia ei julkaistu myöhemmin, vaikka Kuortti sanoo pyrkineensä rohkaisemaan opiskelijoita merkittäviin tekoihin.

Lähteet: Radion Kulttuuriuutiset / Lisa Enckell

Lue seuraavaksi