Naukuvat oravat hämmentävät

Omituisesti ääntelevät oravat ovat herättäneet hämmennystä eri puolilla Suomea. Nyt luonnonoikku on taltioitu tiettävästi ensimmäisen kerran videolle.

Naukuva orava puussa.
Naukuvat oravat ovat hämmentäneet YLEn Luontoillan yleisöä. Raisiolainen Mikko Reuna onnistui kuvaamaan syyskuussa pihapiirissään naukuneen jyrsijän ja lähetti videon Luontoiltaan.

Keskiviikkona YLEn Luontoiltaan toimitettiin kännykkävideo, jossa raisiolainen, silminnähden kiihtyneessä mielentilassa ollut orava naukui. Kyseessä lienee ensimmäinen kerta, kun naukuva orava on saatu vangittua videolle.

Videon kuvannut Mikko Reuna kertoo osuneensa paikalle aivan sattumalta palattuaan kaupasta kotiin.

- Kuulin talon takaa naukumista ja luulin ensin, että siellä on kissa, Reuna kertoo yllättävästä kohtaamisesta.

Kun Reunalle paljastui, että kyseessä olikin orava, hän kaivoi kännykän esille ja alkoi kuvata. Orava oli varsin rohkea: otus tuli puolentoista metrin päähän kuvaajasta naukumaan.

Luontoillan tuottaja Asko Hauta-aho muistelee, että ensimmäisen kerran kissaa imitoivat jyrsijät nousivat esille ohjelmassa noin vuosi sitten. Luontoillan nisäkäsasiantuntija, eläintieteen tohtori Heidi Kinnunen kertoo puolestaan, että Luontoiltaan on sittemmin tullut muutamia sähköposteja ja puhelinsoittoja naukuvista oravista. Sitä ei kuitenkaan tiedetä, kuulostavatko kaikki naukuvat oravat samalta, vai onko ääntelyssä jonkinlaista variaatiota.

Kinnunen ei osaa kuin arvailla syitä eriskummalliseen ääntelyyn. Hän huomauttaa kuitenkin, että hännän heiluttamisesta päätellen raisiolaisorava on kiihtynyt. Naukuminen saattaa siis liittyä levottomuuteen tai pelkoon – miksi orava ei tyydy säksättämään, kuten kiukkuiset pörröhännät normaalisti tekevät, sitä ei tiedetä. Luontoillan asiantuntijat pohtivatkin, voisiko naukuminen olla perua poikasiästä, jolloin oravapienokaiset kommunikoivat emonsa kanssa piipittämällä. Ehkäpä naukuvan oravan äänenmuodostuksessa on jonkinlaisia ongelmia, Kinnunen pohtii.

Heidi Kinnunen ei pidä oravien naukumista huolestuttavana ilmiönä, vaikkakin poikkeuksellista sen täytyy olla. Kinnunen kertoo tarkkailleensa oman pihapiirinsä oravia ”sillä silmällä”, mutta ainakaan toistaiseksi yksikään pikkujyrsijä ei ole suostunut hänelle naukaisemaan.

- Siinä vaiheessa, kun oravat alkavat puhua, voi huolestua, Kinnunen nauraa.